Ihana viikonloppu takana!

Meillä on ollut Nipsun kanssa erittäin toiminnantäyteinen viikonloppu! Perjantaina Nipsu sai ensimmäisen rokotuksensa. Neitonen käyttäytyi hienosti eläinlääkärissä ja malttoi totella käskyjäkin, vaikka uuden paikan hajut kiinnostivat! Lisäksi pienessä odotushuoneessa oli myös toinen koira, joka olisi kovasti halunnut Nipsuun tutustua. Tällä kertaa ei tullut edes pissat eläinlääkärin lattialle, kuten viime kerralla, kun kävimme eläinlääkärissä vatsan vuoksi! :) Kerroin vielä eläinlääkärille, että Nipsulla on normaalistikin löysähköä kakkaa ja hän totesi sen olevan pennulle aivan normaalia, kun aineenvaihdunta on niin vilkasta. Sanoi myös, kun Nipsu tutki eläinlääkärin vastaanottohuonetta, että pentuhan hyppii kuin gaselli, joten mitään suurempaa vikaa ei voi olla. :-D Tutkimuksissa ei löytynyt mitään poikkeavaa, paitsi aivan pienen pieni napatyrä. Tätäkään ei eläinlääkäri ensiksi löytänyt, mutta tutki masun alueen uudelleen, kun mainitsin, että siskoilla on tällaista löytynyt. Tyrä on aivan kosmeettinen vika eikä sille tarvitse tehdä mitään. Nipsu ei huomannut itse rokotuspiikkiä ollenkaan, kun pidin jauhelihaa nenän edessä koko ajan. Nipsu oli kyllä aivan erinomaisen reipas pentu eläinlääkärissä tapansa mukaan ja kotona väsähti aivan heti! Alla onkin kuva Nipsusta heti rokotuksen jälkeen. :-D Kuva on otettu kännykälläni, joten siksi laatu on aikas huono.

Lauantaiaamuna lähdimme Nipsun kanssa aikaisin viikonlopun viettoon vanhemmilleni maalle. Nukuin vähän pommiin, joten en ehtinyt tehdä kuin pikapissatuksen aamusti ja sen huomasi bussissa - Nipsulla oli virtaa enemmän kuin normaalisti ja millään ei olisi malttanut nukkua. Onneksi olin ottanut laajan valikoiman leluja mukaan ja niiden avulla Nipsun matka sujui - ensimmäistä kertaa jalkatilassa! Yleensä Nipsu on ollut sylissäni, mutta huomasin, että viihtyy paremmin jalkatilassa, kun siellä pysyy paremmin tasapainossa. Lauantaipäiväämme kuului vaikka mitä toimintaa - Nipsu sai juosta isossa pihassa, kävimme järven rannalla ja lähimetsässä sekä saipa Nipsu uuden koirakaverinkin naapurin koirasta! Järven vesi oli vielä aika kylmää, joten en lähtenyt näyttämään esimerkkiä, kuinka vedessä ollaan. :-D Nipsu kuitenkin kasteli jo tassujaan, mikä on edistystä viimekertaiseen! Naapurin koirakin tuli illemmalla tutustumaan Nipsuun. Tatu on erittäin hyvin koulutettu sekarotuinen 5-vuotias poikakoira (aikaslailla saksanpaimenkoiran oloinen). Tatu katseli kiltisti omasta pihastaan (vaikka aitaa ei ollut välissä), kun Nipsun kanssa hääräsimme omassa pihassa ja tuli tutustumaan vasta, kun omistajansa antoi luvan (ja omistaja tietty kysyi meiltä ensin). Vauhti oli ensin kova, mutta kun huomasi, että Nipsu onkin vasta pikkukoira, niin antoi tasoitusta leikkiin menemällä maahan matalaksi. Leikkitappelut olivat siis hyvin tasaväkisiä, kun Tatu pysytteli rauhallisena. Tänään sunnuntaina kävimme vielä uudemman kerran järven rannassa ja Nipsu kävi jo vähän pidemmällä noutamassa keppiä. Jalat kastuivat melkeinpä kokonaan. :)

Nipsu sai maalla ollessamme muutenkin elää enemmän koiramaisesti kuin täällä kaupungissa. Täällä kaupungissa olen tietysti kieltänyt kaivamisen kerrostalon pihassa, mutta metsässä se on sallittua. Isäni oli sitä mieltä, että antaa koiran kaivaa ja Nipsu saikin hyvän kokoisen kuopan aikaiseksi pihan reunaan. :-D Nipsu toimi myös apulaispuutarhurina ja kävi kitkemässä leikkimökin seinustan vierestä ruohot pois! Nipsu nappasi muutaman ruohotollon ja kävi sitten hakemassa kehut isältäni. :-D Tätäkin puuhailua oli hauska katsoa!

Raskaan työn raataja!

Nipsu malttoi keskittyä poseeramiseen muutaman sekunnin :)

Väsynyt kuopankaivaja löysi paljon mielenkiintoisia hajuja, juurakoita ja pikkukiviä hienosta kuopastaan :)

Viikonloppumme oli siis loistavan onnistunut! En tiedä, voisiko ylpeämpi olla pikkukoirastaan, kun jo tässä vaiheessa osaa käyttäytyä niin hienosti ja rauhallisesti. Vanhempanikin ihmettelivät, kuinka Nipsu ei yhtään itke ihmisten perään, kun hänet jätettiin aina välillä yksin alakertaan. Sanoinkin, että Nipsu on tottunut siihen, että aina ei ole kaikki paikalla ja jossain vaiheessa ihmiset tulevat kuitenkin takaisin. :) Yökin sujui uudessa paikassa hienosti - nukuimme Nipsun kanssa eri huoneissa, kun ajattelin, että se saattaisi herättää enemmän hämmennystä, mikäli nukumme samassa tilassa, kun kotonakin Nipsu nukkuu yksin. Olisi se yhdessäkin nukkuminen varmasti hyvin sujunut. Aamusti löysin tosin nukkuvan koiranpennun sohvalta (kotonahan sohvalle ei saa tulla). :-D Oli siis ihan hyvä, että jätin sohvan vapaaksi Nipsulle, enkä mennyt itse siihen nukkumaan. ;) Nipsu otti näemmä nyt tavaksi, että vanhempieni luona saa nukkua sohvalla. Tällainen käytös saattaa tietysti johtua siitä, että isäni oli ottanut Nipsun sohvalle syliinsä, kun tämä halusi. :-D Eipä se minua haittaa, kunhan ei kotona ainakaan ilman lupaa mene sohvalle. Katsotaan nyt, nukkuuko Nipsu tästä eteenpäin sohvalla vaiko missä. :)

Ensi viikonlopuksi suuntaamme taas maalle, jossa Nipsu saa olla vapaana paljon. Arkena hoidamme ulkoilut pihassa hihnassa ja tietysti metsässä vapaana. Toivottavasti sisäsiisteys jatkuu samalla mallilla kuin mihin sen maallaollessamme saimme - ainoastaan yksi ilopissa pääsi sisälle! Kaikki muut pissat ja kakat tulivat ulos. Edes yöllä ei pissan pissaa ollut lattialla. Nyt pitää vain tarkkailla Nipsua ja viedä ulos heti ainakin unien ja ruuan jälkeen. Silloin yleensä pissahätä on suurimmillaan. :) 

Huomenna vien Nipsun tutustumaan partioympäristööni. Meillä on kokous Hervannan kololla eli juurikin siellä tavanomaisessa kokouspaikassa. Saa Nipsukin nähdä, mistä sitten lähdetään aina retkille ja leireille tulevaisuudessa. :) Kesäleirejä koiran kanssa jo odotan innolla!

Kyllä koiran omistajuus on parasta! Jokapäiväiset koulutushetket tuottavat tulosta ja meidän vauva on jo erittäin fiksu ja filmaattinen. Yritän tässä miettiä seuraavia temppuja, mitä opettaisin Nipsulle. Tällä hetkellä paikka-käsky on päällimmäisenä opetuslistalla. Hienosti se jo sujuu. Tänään Nipsu istui nätisti paikoillaan metrin päässä "paikoitettuna", kun laskin ruokakupin maahan. Paikallaolo ei tietystikään ollut vielä varmaan sekuntia pidempi, mutta aikaa pidennetään kerta kerralta. 

- Mirjami, ylpeä koiranomistaja <3