Koirakavereita

Nipsun, äitinsä Taikan ja siskonsa Lumon eilinen tapaaminen sujui hienosti! Siskosten yhteinen sävel löytyi nopeasti ja leikki oli pian täydessä vauhdissa. Nipsun ja Lumon rakenne oli jo aikalailla erilainen, niinkuin kuvistakin ehkä vähän näkyy. Kuvien ottaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, kun niin kova meno oli koko ajan päällä. :)

Kuvassa Lumo-sisko hyppäämässä ja Nipsu oikealla.

Taika-äiti, Lumo-sisko ja Nipsu leikin tohinassa.

Tänään Nipsulla onkin lepopäivä, että jaksaa taas huomenna tutustua uusiin koirakavereihin. Tällä kertaa tutustutaan Jade- ja Kiri- haukkuihin ja ehkäpä myös yhteen puolivuotiaaseen tolleriin.

Nipsu on jo nuoresta iästään huolimatta osoittautunut varsinaiseksi superoppijaksi - nyt ollaan harjoiteltu istumaanmenoa, joka sujuu miltei aina (suoritetaan aina ennen ovesta ulos- tai sisäänmenoa ja ennen ruokailua), maahanmenoa - sujuu, mikäli nenän edessä on sopivan herkullinen makupala houkuttelemassa, tassun antoa - Nipsu alkoi tehdä tätä itse muutama päivä sitten, niin siihen oli helppo yhdistää käskysana, paikallaanoloa - pari askelta poispäin onnistuu hienosti ja tietysti kaikenlaisia temppuja, kuten kierimistä. :) Nipsu nukkuu tai lepäilee suurimman osan päivästä ja jos uni ei heti maistu, eikä huomiotakaan saa, niin sitten otetaan taas suuhun joku herkullinen puruluu.

Tänään tulevat Nipsun mummi ja vaari (eli minun vanhempani) kyläilemään, joten täytyypi vähän pyyhkäistä pissaisia lattioita puhtaaksi ja lakaista ainakin osa pureskeltujen pajunoksien jäänteistä pois. :) Nipsu osaa hienosti rauhoittua, vaikka olisi vieraitakin, vaikka ensiksi tietysti vähän riehuttaa. Liikaan riehumiseen auttaa hyvin joko lyhyt yksinolo tai ainakin Nipsun suosikkiherkun, naudan jäisen ruston kaluaminen. Järsimiseen keskittyessä on helppo samalla tarkkailla vieraita. :)

- Nipsun ylpeä emäntä, Mirjami