Joulun riemua!

Vietimme joulua maalla, missä Nipsu sai kirmata lumihangessa koirakaverinsa Murrin kanssa. Joulun vietto oli oikein rentouttavaa ja Nipsu nautti suuresti varsinkin joululahjojensa avaamisesta (silppua tuli papereista) sekä kinkun syömisestä. Saimme mukaan tänne kaupunkiinkin kinkun paloja, joita Nipsu saa nappuloidensa sekaan. Joulun tunnelmaa häiritsi hieman Nipsun kova ripuli - tuli varmaankin rasvaisista luista ja kinkun rasvasta. Onnesta se ei kestänyt paria päivää pidempään ja talttui kyllä apteekista saatavilla ripulilääkkeillä. Nipsukin osasi jo pyytää nätisti ulospääsyä (juoksi ovelle ja juoksi sen jälkeen ympäri asuntoa), joten sisälle ei tullut kuin yksi kakkavahinko. Tämäkin tuli sen takia, että olimme pari tuntia shoppailemassa ja hätä oli tullut sen aikana.

Nyt vietämme mukavaa lomailua ja odottelemme Uutta Vuotta.

- Mirjami

Vauhdikas viikonloppu

Aloitimme Nipsun kanssa viikonlopun vieton lauantaina pentuagilityssä. Teimme tällä kertaa todella vaikeaa rataa. Ei siinä ollut kuin kolme estettä, mutta ohjaajalle se oli erittäin vaikea. Itse olin koko ajan väärällä puolella tai ohjasin väärällä kädellä. Me ohjaajat emme saaneet kovinkaan paljoa opastusta tähän omaan ohjaamiseen ja tietysti koira oli vapaana radalla samaan aikaan, kun kouluttaja opasti. Siinä oli vaikea keskittyä, kun yritti samalla pitää koiraa jotenkin hallinnassa ja opetella uusia askeleita. Nipsusta kaikki oli kuitenkin hauskaa. Meni omia menojaan välillä esteisiin, mutta tuli kyllä luokseni kutsuttaessa. Agilitystä lähdimme suoraan Nipsun Taika- äitin ja Lumo- siskon luo. Otin tytöt kyytiin ja lähdimme vanhempieni luokse. Koirat olivat mukanani viikonlopun, kun Hanna ja Jarno olivat viikonloppureissussa. Vein heti ensimmäiseksi kaikki kolme koiraa läheiselle pellolle päästämään suurimmat höyryt pois. Se olikin hyvä idea, sillä vanhempieni luokse päästyämme koirat rauhottuivat heti syömään kaikki omaa luutaan. Lauantai-ilta menikin koirilta pääosin nukkuessa. Tämä oli ihmeellistä, sillä yleensä riehakasta menoa on kestänyt vaikka kuinka kauan tyttöjen tavatessa toisensa. Ensimmäisenä yönä sain heti sänkyyn vieruskavereiksi kolme karvaista kerää. Lämmin tuli! Sunnuntaiaamuna lähdimme vanhempieni kanssa ulkoiluttamaan koiria pienen kävelymatkan päähän järven rantaan, jossa koirat saivat juoksennella vapaana ja pureskella keppejä. Sunnuntaipäivänä meillä oli hauskaa tekemistä tiedossa: lenkki kahden dalmatialaisen, Murrin ja Narskun kanssa. Kävimme kävelemässä järven jäällä, jossa viisi koiraa juoksivat ja temmelsivät. Murria kyllä kiinnosti Lumo-tytön tuoksut vähän liikaakin välillä, sillä Lumolla oli jokusia viikkoja sitten loppunut juoksut.

Punaturkit vasemmalta oikealle: Lumo, Nipsu ja Taika (hännistä ja kaulapannoista päätellen), täplikkäät: vasemmalla Narsku ja valjaissa Murri 

Tunnelma oli väsähtänyttä lenkin jälkeen!

Palautin tytöt kotiinsa vasta maanantaina. Meillä oli maanantai-iltana agility sisarusporukalla ja oli mielenkiintoista huomata, miten viikonlopun vietto vaikutti koiriin. Nipsu jaksoi keskittyä erinomaisesti, vaikka yleensä aloittaa kauhean itkukonsertin, kun ei pääse leikkimään Lumon kanssa tai moikkaamaan Hannaa. Nipsu taisi kerran karata Lumon luo. Lumon keskittyminen meinasi välillä herpaantua ja juoksikin muutamia kertoja minun ja Nipsun luokse, mitä ei juurikaan ennen ole tehnyt. Temppuun vaikutti kanssa tyttöjen läsnäolo: hajut olisivat kiinnostaneet enemmän kuin esteet.

Nipsun sisälle pissailusta vielä. Pissailut ovat nyt loppuneet, onneksi. Pissassa ei kasvanut mikrobeja eli luulemme pissailun olevan juoksuihin liittyvää käytöstä. Vielä ei ole juoksuista muita merkkejä näkynyt.

Huomenna menemme viemään joulutervehdyksen Pontus-kultsun luo ja ylihuomenna lähdemme joulunviettoon maalle.

Tunnelmallista Joulua kaikille!

- Mirjami

Lomailua sairastellen

Meillä on täällä sairastupa Nipsun kanssa: minulla on tyypillinen lomaflunssa ja Nipsulla on pissavaivoja. Nipsu on nyt pari päivää pissaillut sisälle ihan runsaasti, "kuivana" pysyy vain, jos nukkuu. Muuten pissoja tulee jopa vajaan tunnin välein. Eilen taas kerran siivosimme pissaläiskää lattialta ja samalla oli tullut metrin päähän toinen pissa! Tänään veimme labraan viljelyyn pissanäytteen, huomenna selviää olisiko tämä virtsatieinfektio vai jotain muuta. Ensimmäiset juoksutkin voivat tällaista aiheuttaa, joten se on toinen vaihtoehto. Toivottavasti syy selviäisi kuitenkin kohta!

Muuten ensimmäinen lomaviikko on mennyt viikonlopun Helsingin näyttelyistä "toipuessa" ihan kotona. Tänään Nipsu tapasi nuoren Runo-pojun. Runo on muutaman kuukauden ikäinen vesikoira. Runo oli vielä eilisistä leikeistään niin väsynyt, ettei oikein innostunut Nipsun leikeille. Nipsu käyttäytyi kuitenkin tapansa mukaan nätisti, välillä innostui vähän liikaa ja sitten pidettiin jäähyhetki sylissä.

Viikonlopuksi saan hoitooni ihanan koiralauman: Nipsun lisäksi Lumo-sisko ja Taika-äiskä ovat hoteissani. Katsotaan, saammeko täplikästä seuraa metsälenkille viikonloppuna. Siinä onkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun neljä tai viisi koiraa painattavat menemään metsässä. :)

- Mirjami

Kuvapäivitys viikonlopusta

Tässäpä tulee vielä kuvia näyttelytunnelmasta viikonlopun Voittaja- ja Winner-näyttelyistä.

 Tuomari katsomassa Nipsun hampaita lauantaina Helsinki Winner- näyttelyssä.

Nipsu näyttää kieltä :) 

 

Tuomari arvostelemassa Nipsua sunnuntaina Voittaja- näyttelyssä 

Meidän lauantain EH- (erittäin hyvä) ja sunnuntain ERI- (erinomainen) koissu. <3

Hienot laatuarvostelut saimme viikonlopulta, vaikkei sijoille päästykään. :)

- Mirjami

Viikonloppu näyttelytunnelmissa

Lyhyt päivitys Nipsun näyttelymenestyksestä Helsinki Winner- ja Voittaja- näyttelyissä. Molempina päivinä Nipsu esiintyi hienosti, sunnuntaina vielä lauantaita paremmin - kiitos meille annettujen vinkkien! Lauantaina saimme laatuarvostelussa sinisen nauhan eli EH:n (erittäin hyvä). Pääsimme kisailemaan vielä kilpailuluokkaankin, mutta sieltä ei sijaa saatu. Nipsun arvostelu, tuomarina Harri Lehkonen: "Hyvän kokoinen, kesken kehityksen oleva nuori narttu. Feminiininen pää. Riittävät kulmaukset. Oikeat mittasuhteet, mutta rungon tulee vahvistua. Hyvä asentoinen häntä. Turkki ei parhaassa vaiheessa. Esiintyy rauhallisesti. Vielä hieman hontelot liikkeet, mutta hyvä askelpituus." Lauantaina juniorinartuissa kisaili 9 narttua, mukana Nipsun kolme siskoakin: Lumo, Olga ja Coco. Sunnuntaina junnunartuissa kisaili yli kymmenen tyttöstä. Laatuarvostelussa saimme ERI:n eli erinomaisen! Punaisen värin saivat kuusi junnua, mukana myös Lumo, joten kilpailu sijoituksista oli tiukkaa. Sijoille emme tänäkään päivänä päässeet. Arvostelu sunnuntailta, tuomarina Sanches Delerue Pedro Portugalista: "Good expression. Excellent neck. Topline should be stronger. Should have more front angulation. Excellent movement. Coat a bit wavy."

Kuvia laittelen, kunhan saan ne koneelle. On ollut kiva viikonloppu! :)

-Mirjami

Itsenäisyyspäivän viettoa

Vietimme Itsenäisyyspäivää Valkeakoskella koiranäyttelyssä. Olimme paikalla tollereiden kehien arvioituna alkamisaikana, josta kuitenkin myöhästyttiin reippaasti. Mukana olivat myös Nipsun äiti Taika, sisko Lumo ja veli Wilkku. Nipsun käyttäytyminen kehässä oli mainiota, parempaa kuin vielä milloinkaan! Olimme järjestyksessä Lumo-siskon perässä ja vähän jännitinkin sitä, malttaako Nipsu kulkea ollenkaan minua kuunnellen. Ravi oli kuitenkin aivan upeaa, keskittymisessä auttoivat namipussista tuoksua levittävät supernamit: kuivatut kalat ja meetwursti. ;-)

Kolmikon leikkihetki viereisellä pellolla. Koirat vasemmalta oikealle: Lumo, Taika ja Nipsu.

Narttujen junioriluokassa eli meidän kisaluokassa oli yhteensä viisi tyttöstä, joista kaksi siis Nipsu ja Lumo. Laatuarvostelussa Nipsu sai sinisen värin eli erittäin hyvän (järjestys: erinomainen - erittäin hyvä - hyvä - tyydyttävä - ei voida arvostella - hylätty). Kilpailuluokassa laitettiin junnut järjestykseen, meidän edellä oli kaksi punaiseksi arvosteltua eli erinomaista (Lumo oli niistä toinen!). Lopputuloksena Lumo-sisko pääsi ykkössijalle ja Nipsu kolmossijalle! Nipsun arvostelu: "Hoikassa kunnossa esitetty reippaan kokoinen juniorinarttu. Hyvä pää, pyöreähköt silmät. Riittävät kulmaukset edessä, hyvin kulmautunut takaa. Runsaan karvapeitteen alla vielä kovin kevyt rintakehä. Myös eturinta tarvitsee aikaa tukeakseen eturaajoja liikkeessä, jotka tällä hetkellä kovin vispaavat. Hyvä karvanlaatu. Miellyttävä käytös. Esitetään hyvin." Erittäin hyvä arvostelu siis. :-) Tuomari selitti erittäin hyvää juuri sillä, että eturinta ei ole vielä kehittynyt ja se kehittyykin sitten ajan kanssa.

Hyvillä mielin lähdemme huomenna Helsinkiin Voittajanäyttelyyn! :-)

- Mirjami

Pikainen muistutus! ;-)

Tänään on se päivä, kun Nipsu saattaa näkyä telkkarissa! Kääntäkää kanava siis FoxTV:lle klo 18.30. Sieltä tulee ShowHau, jossa pitäisi olla tänään Jirka Vierimaan Koira-ajokortista, jonka kuvauksissa mekin olimme parisen viikkoa sitten. :-)

Jännittäen,
Mirjami ja Nipsu

Lumiset lenkkeilyt

 Päivitys ilman pitempiä tekstejä, kuvat kertokoot meidän lumisesta ja aurinkoisesta metsälenkkeilystä. :-)

Lyhyt poseeraushetki heti lenkin alussa - Nipsun kasvot ovat selkeästi saaneet uutta muotoa viime viikkojen aikana.

Jos jotain tehdään, niin se tehdään täysillä! :-)

 Nipsu tarkkaavaisena heinänkorsi suussaan.

Lauantaina pentuagilitystä vielä muutama sana. Oli kyllä kivaa, mutta samalla vaikeaa, sillä teimme hankalia ratoja. Vaikkei radassa ollutkaan kuin kolme erilaista estettä, niin yhteensä esteitä oli seitsemän ja sijoittelu oli tehty aloittelevalle ohjaajalle mahdollisimman vaikeaksi. Nipsulta meinasi loppua into kesken, kun minä sähläsin kentällä ja olin välillä esteen väärällä puolella. Saimme radan kuitenkin kunnialla läpi (kunhan minä vain osasin ohjata oikein..). Nipsu teki myös henkilökohtaisen pissaennätyksensä treeneissä. Viime kerrasta oppineena vein Nipsua usein ulos. Yhteensä tulikin neljät pissat ja yhdet kakat tuon 45- minuutin treenin aikana! Ei ole siis pötypuhetta, että agility kiihdyttää koiran aineenvaihduntaa.

Tällä viikolla meillä on jännät paikat luvassa: torstaina Itsenäisyyspäivänä koiranäyttely Valkeakoskella ja perjantaina lähdemme tenttini jälkeen Helsinkiin Voittaja- ja Winner-näyttelyihin!

Aurinkoisia lenkkikelejä!

- Mirjami

Yökyläilyä ja trimmailua!

Nipsu oli viime viikonloppuna yökylässä Lumo-siskonsa ja Taika-äitinsä luona. Yökyläily oli sujunut varsin riehakkaasti - Nipsu oli ottanut kaiken ilon irti siitä, että kerrankin oli koiraseuraa. Yleensä Nipsulla on koiraseuraa ulkona lenkkeillessä, mutta sisällä harvemmin. Teimme sunnuntaina tyttöjen kesken (minä, Hanna & kolme koissua) vielä parin tunnin lenkin ennen kotiinlähtöä. Nipsu olikin kyllä väsynyt sitten kotona - nukkui kaksi päivää melkein putkeen! Keskiviikkona menimme vasta seuraavan kerran pitkälle metsälenkille. Silloin ei ollut vielä pakkasta, joten pääsimme taas rämpimään mutapolkuja pitkin. Nipsun turkkikin vaihtoi väriä punaisesta ruskeaan lenkin aikana.

Torstaina koulun jälkeen hain Nipsun kotoa ja ajelimme sitten Lumo-siskoa ja Taika-äiskää lenkittämään. Tytöt olivat innoissaan ja ihmeissään näin pikaisesta jälleennäkemisestä. Veimme Kallen kanssa kaikki kolme tyttöä trimmaukseen. Siinä oli aikamoinen urakka. Taika-rouva käyttäytyi hienosti trimmauspöydällä ja me odottelimme odotustilassa. Seuraavaksi olikin junioreiden vuoro. Molemmat käyttäytyivät mallikkaasti pöydällä. Nipsun turkissa oli vähän enemmän siistimisen varaa, mutta molemmilta siis siistittiin lähinnä tassuja ja korvia. Sellaista, mitä voi kotonakin tehdä (jos vain osaisi). Kaikista koirista tuli erittäin nättejä (niin kuin ne kyllä olivatkin jo ennen trimmiä) ja varsinkin Nipsun ulkonäkö muuttui paljon, kun pörrökarvaa lähti paljon. Yritämme ehtiä ottaa Nipsusta viikonloppuna nätin seisotuskuvan ja laittaa sen blogiin. Trimmausten jälkeen ajelimme Hervantaan ja voin kertoa, että kolme koiraa flekseissään ja hyytävän kylmä tuuli ei ole hyvä yhdistelmä! Meidän takapihan oviaukon edessä on rivi pylväitä ja tietysti jokainen koira halusi kiertää oman pylväänsä. Siinä olin sitten sormet jäässä fleksejä selvittelemässä, ja fleksithän olivat tietysti kaikki punaisia. Sekään ei helpottanut hommaa kovin. Onneksi koirat seisoskelivat lähettyvillä nätisti ja pääsimme pian sisälle. Tästä kokemuksesta viisastuneena opastin koirille tiukan järjestyksen, mitä tuli noudattaa, kun lähdimme takaisin ulos rappusia pitkin. :-D

Tänään perjantaina meillä on ollut taas mukava päivä. Tai no aamuisen ikävän ruotsin tentin jälkeen on ollut mukava päivä. Kävimme koirakahvila Vainussa nauttimassa lounasta ja Nipsu sai tietysti herkullisen koirien piparin, joka oli koristeltu koirien suklaalla! Olimme hetken aikaa ainoat kahvittelijat, mutta hetken päästä kahvilaan tuli 2- vuotias kultainennoutaja. Koirat nuuhkaisivat vähän toisiaan, mutta kultsu nyrpisti nenäänsä Nipsulle. Lähempää tuttavuutta ei sitten tehtykään. Koirakahviloinnin jälkeen palasimme Hervantaan ja teimme vielä ystäväni kanssa metsälenkin. Metsälenkki meinasi päättyä erittäin epäonnisesti, sillä myrskyn vuoksi puita oli paljon kaatunut ja aivan loppulenkistä suuri kuusi kaatui noin 50 metriä meidän takanamme. Sitten talsimmekin vauhdilla pois metsästä ja pariin päivään ei tarvikaan mennä metsälenkille. Sen verran oli vaarallisen näköisiä konkeloita metsä täynnä. Tänään olimme illalla vielä reippaita, sillä meillä oli Tamskin tokotreenit. Harjoittelimme jääviä liikkeitä. Meillä on ollut Nipsun kanssa treenitön viikko. Sain kuitenkin taas uutta intoa ja nyt ajattelin tehdä tulevan treenikalenterin ihan paperille ja kynälle. Olen yrittänyt pitää treenikalenteria täällä blogin kalenterissa, mutta suunnitelma kokonaisuutena voisi olla helpompi hahmottaa paperilta. Päivittelen blogin kalenteriin kuitenkin vielä treenien lopputuloksia, mutta suunnitelmia en niin paljoa. Huomenna aamupäivällä on vuorossa pentujen agilitytreenit! Toivottavasti Nipsu ei tällä kerralla yritä pissata eikä kakata halliin sisälle. Viimeksi meinasi tulla molemmat vahingot. Kyllä hävetti! Hallin pihapiiri on niin "hajustettu" erilaisten koirien ominaishajuilla, ettei Nipsu voi käydä siinä asioillaan. Hallissa on siis 10 euron sakko pissa- tai kakkavahingosta ja vahingosta koituu myös paheksuvia katseita!

Onneksi täällä kotona sisäsiisteys on jo varmaa. Sitä se ei kuitenkaan kauaa ole ollut. Nipsu on tainnut luulla, että eteisen matolle saa pissata. Sain neidin pari viikkoa sitten kiinni itse asioiltaan ja selvensin, että näin ei ole. :-D Sen jälkeen on pissat ja kakat tulleet ulos. Öisin pystyy olemaan kymmenen tuntia ilman tarpeidentekoa (viime yönä vein kymmeneltä ulos ja aamusti puoli kahdeksalta) sekä päivisinkin monta monta tuntia, vaikka olisimme kotona. Olen siis todella iloinen tästä kehityksestä, sillä tämä sisäsiisteysopettelu on kestänyt jo tarpeeksi kauan!

Ihanaa muuten, kun on satanut lunta! Olemme molemmat Nipsun kanssa riemuissamme! :-)

- Mirjami

Treeniperjantai!

Eilen jo vähän vihjailin tämän päivän suunnitelmistamme. Vietimme tänään Nipsun kanssa kolme tuntia tv-kuvauksissa! Osallistuimme siis Jirka Vierimaan vetämään Koira-ajokortti-harjoitteluun, joka samalla kuvattiin telkkariin. Treenasimme luoksetuloa, paikallamakuuta ja seuraamista. Teimme harjoittelut kahdessa porukassa, joissa molemmissa oli kuusi koirakkoa. Lähdimme harjoittelemaan ihan perustasolta, sillä kaikki koirakot olivat eritasoisia. Teimme ensin ilman koiria namitusharjoituksia pareittain. Sitten otimme koirat mukaan ja leikimme vähän kontaktipeliä. Ensin koira haistelee omiaan ja katseesta saa omistajan "aktivoitua". Palkkiona ensin nami ja sitten myöhemmin luoksetuloharjoituksissa palkkiona juoksupyrähdys taaksepäin ja sitten nami. Paikallamakuuharjoituksissa koitimme ensin, kuinka kauan koira voi olla paikoillaan ilman namitusta. Aika hämmästyttäviä aikoja sieltä tuli! Teki ihan hirveästi mieli namittaa Nipsua, kun näin olemuksesta, että kohta nousee, kohta nousee... Reilu 30 sekuntia pysyi kyllä hienosti maassa ilman liikettä ja palkkiota. Luoksemakuuta harjoittelimme myös niin, että omistaja liikkui koiran ympärillä. Jirka kävi kiertelemässä koirakkojen luona ja meidän kohdalla teimme sellaisen harjoituksen, että Jirka asteli Nipsun yli ja härnäsi vieressä. Ensimmäisellä kerralla Nipsu hämmentyi niin, että nousi istumaan. Tämän jälkeen pysyi kuitenkin nätisti maassa. Seuraamista harjoittelimme muunmuassa ohitustilanteissa. Hienosti se sujui ja saimmekin kommenttia, että kyllä näkee, että on treenattu. :-) Saimme sponsoreilta vielä pienet kiitoslahjat. Treenien lopuksi Jirka pyysi vielä Nipsua ja yhtä bordercollieta jäämään lisäkuvauksiin. Treenasimme kolmistaan kadulla seuraamista ja toisen koiran ohittamista. Katsotaan nyt, näkyykö minua ja Nipsua sitten ihan telkkarissa! Ohjelma on FoxTV:n ShowHau. Meidän kuvausten ensimmäinen osa esitetään tiistaina 4.12.

Kuvaustreenien jälkeen palasimme kotiin ja Nipsu pääsi ottamaan päiväunet. Tästä muutaman tunnin jälkeen jatkoimme treenaamista Tamskin tokokurssilla. Nipsulla sujui aivan valtavan hienosti keskittyminen sielläkin! Harjoittelimme jääviä liikkeitä. Maahanmeno liikkeestä onnistuu hyvin, mutta seisominen on hankalaa. Nipsu suorittaa sen kyllä nopeasti, mutta tuppaa liikuttamaan etujalkojaan odottaessaan palkkiota. Hyvällä alulla siis olemme kuitenkin, lisää treeniä jääviin liikkeisiin vielä. Seuraaminen onnistuu jo tosi hyvin! :-)

Nyt viikonlopun viettoon!

- Mirjami

Naksuttelua jälleen kerran

Miten olenkaan unohtanut naksuttimen käytön? Innostuin jälleen lukemaan Naksutinkoulutus- kirjaa ja innostuin valtavasti naksuttelusta. Nyt olenkin kulkenut ilta- ja aamulenkit Nipsun kanssa naksutin kädessä. Nipsu on tajunnut, että monesta asiasta saa namia. Vilkaisu ohikulkijoihin - katse minuun - naks ja nami! Vilkaisu toisiin koiriin - katse minuun - naks ja nami! Käytämme sanatonta viestintää ja Nipsu ymmärtää mitä haluan ja millä tavalla saa namin. Aion ottaa tottelevaisuuskoulutukseenkin naksuttimen mukaan. Se tuo mielestäni lisää mielekkyyttä koiralle, kun palkkio tulee täsmällisesti oikeasta liikkeestä. Lisäksi se tuo nopeutta liikkeisiin ja todella sitä innostusta.

Naksutinkoulutuksesta muihin treeneihin... Pääsimme Nipsun kanssa Tamskin pentuagilityyn! Jes! Olen tarkastanut päivittäin Tamskin sivut, josko sinne tulisi joku meille sopiva agilitykurssi. Toissapäivänä tuli ja lähetin heti täpinöissäni ilmoittautumiskaavakkeen ja seuraavana päivänä tulikin vastaus, että mahdumme kurssille.

Huomenna minulla ja Nipsulla on jännä päivä. Kerron myöhemmässä päivityksessä aiheesta lisää, mutta sen verran voin paljastaa, että Nipsusta taitaa tulla TV-tähti! ;-) Hauskuus ei huomiseen lopu, sillä perjantai-iltana on vielä toko-treenit ja lauantaina vasta kiva päivä onkin; päivällä menemme agitreeneihin ja siitä suoraan viemme Nipsun Lumo- siskon ja Taika- äidin luokse yökylään.

Nipsu-juniori (9 kuukautta tuli täyteen eilen, 21.11.) ja porkkana-lelu

Mukavaa viikonloppua!

- Mirjami

Mahtava viikonloppu!

Onpa ollut kyllä ihana viikonloppu! Perjantaina saimme vieraita - ohjelmassa oli ensin lenkkeilyä ja treenailua koirien kanssa, myöhemmin nautiskeltiin pöydän antimista ja glögistä sekä kävimme laulamassa karaokea. Nipsu oli aivan innoissaan Hannan, Jarnon, Lumo- siskon ja Taika- äiskän vierailusta. Silloin pääsi sohvallekin, mitä ei normaalisti saa tehdä. Lauantaina kävimme vielä aamutuimaan metsälenkillä.

Tänään heräsimme Nipsun kanssa taas aikaisin - Nipsu tosin olisi halunnut jäädä vielä nukkumaan. Lähdimme kohti Tamskin tallia Sääksjärvellä. Olimme ilmoittautuneet harjoituskoirakoksi koulutusohjaajakurssille, ALO-tasolle. Mukana oli kuusi koiraa. Ensin teimme luoksepäästävyysharjoituksen. Nipsu malttoi pysyä hienosti perusasennossa ja kontaktissa vain muutamilla nameilla. Seuraava harjoitus oli paikallamakuu. Aikana oli 2,5 minuuttia eli pidempi mitä olemme milloinkaan vielä kokeilleet. Palkkasin Nipsua välillä ja pidensin hiljalleen matkaa. Pisin välimatka Nipsuun oli noin 4 metriä. Tavoite on se 10 metriä eli vielä on tekemistä. Olisi voinut onnistua, mutta en viittinyt nyt ottaa riskiä, että Nipsu olisi karannut toisen koiran luo. Seuraamista harjoittelimme myös. Kouluttajat olivat aivan parhaita! Saimme todella paljon hyviä neuvoja! Nipsu seurasi aivan loistavasti, teimme lyhyitä sarjoja ja käännöksiä aina väliin. Nipsun paikka minuun nähden seuraamisessa oli hyvä, ainoastaan namin annossa meinaa hypähdellä vähän. Eli palkkaus vain alemmas ja sillä se hoituu. Sain myös vinkit, miten voisin palkata lelulla. Hetken päästä harjoittelimme myös jääviä liikkeitä. Seuraamisesta seisominen onnistui hyvin. Hieman nopeampi pysähdys pitää vielä hioa treenaamalla.

Tänään minun ja Nipsun ohjelmassa vain lepäilyä ja hieman kouluhommia. Illalla agilitytreenit. Ajattelin pitää Nipsulle rauhoittumisharjoitukset kentän laidalla. Parit oksennukset tuli muuten eilen aamulla, mutta enää ei ole tullut.

- Mirjami

Huh, mikä päivä!

Varasimme tiistain eläinlääkärin yhteydessä saman viikon torstaiksi seuraavan ajan. Kyseessä on siis taas oksentelu. Tiistain eläinlääkärissä Nipsusta otettiin yksi röntgenkuva, mutta masu oli niin täynnä ruokaa, ettei varjoainekuvausta voitu silloin tehdä. Nyt on otettu siis kolmet röntgenkuvat oksentelun selvittämiseksi. Aluksi luulimme luumassan aiheuttavan oksentelut. Luumassa kuitenkin poistui mahalaukusta ja oksentelu jatkui parin päivän päästä. Varasin heti uutta aikaa eläinlääkärille. Tällä kertaa toimenpiteenä oli varjoainekuvaus. Sillä haluttiin varmistaa, ettei Nipsulla ole suolitukosta.

Päivämme alkoi tänään eläinlääkärivisiitillä Hakametsässä. Menimme Nipsun kanssa heti röntgenhuoneeseen. Nipsu asettui röntgenpöydälle ja venytti itsensä niin pitkäksi kuin sai ja jäi siihen asentoon odottamaan. :-D Hoitaja naureskeli, että Nipsu on kyllä hyvin oppinut röntgenkuvauksen tekniikan. Sitten odottelimme, kun hoitaja kävi teettämässä kuvan. Hoitaja palasi varjoaineen kanssa, joka oli ruiskussa ja osa mukissa. Hoitaja kumartui Nipsun tasolle ja seuraavalla sekunnilla Nipsu olikin jo lipittänyt osan mukissa olevasta varjoaineesta. Päätimmekin syöttää loput varjoaineet ruokakupista eikä ruiskuttaa suuhun. Kovalla innolla meni alas, reipas potilas. :-D

Otimme heti seuraavan kuvan, jossa siis näkyi varjoaineen leviäminen mahalaukkuun. Tästä seurasi minulle vaikein osuus. Teimme Nipsulle oman pedin heräämön häkkiin. Jätin Nipsulle oman viltin ja muutamia leluja. Nipsu meni hienosti makoilemaan häkkiin, kun osoitin sinne oman pedin. Sitten täytyikin vain lähteä pois vähin äänin! Varjoainekuvia otettiin aluksi 15 minuutin, puolen tunnin ja tunnin kuluttua. Näistä kuvista eteenpäin sitten kahden tunnin välein. Kahden aikoihin huomasin, että eläinlääkäriltä oli soiteltu. Riensin siis sinne pikavauhtia. Harmikseni sieltä olisi vain soiteltu, että röntgenissä on kiirettä ja hetken aikaa vielä kestää. Matkasimme siis uudelleen Nipsua hakemaan kolmelta.

Kävimme ensin katsomassa röntgenkuvat hoitajan kanssa. Hyvin näkyi, että varjoaine kulkee mahalaukusta ohutsuoleen ja sieltä paksusuoleen. Mahalaukun kohdilla varjoaine oli hieman tarttunut mahalaukun limakalvoon. Tämä kertoo, että masu on vieläkin ärtynyt. Hoitaja kehui, että Nipsu on ollut erittäin kiltti potilas. Harvoin kuulemma koirasta saa otettua röntgenkuvia ilman lisäapua ja ilman nukutusta. Nipsusta hän oli kuitenkin saanut helposti otettua kuvat. Kuvien oton jälkeen neiti oli tomerasti kävellyt takaisin suoraan häkkiinsä. Lähestyessämme heräämöä kuulimme jo itkuvalitusvirren. Hoitaja kertoi, että naapurikoira on vähän itkuisampi. Pääsimme heräämöön ja siellä Nipsu nukkui sikeästi kauheassa itku-ulinassa. Oli vähän ihmeissään, kun me tulimme paikalle. Meinasi suunnata taas kohti röntgenhuonetta, kun ei ollut heti hihnassa kiinni. :-D

Nyt Nipsu on kotona ja tämä ilta on ollut aivan lepoilta. Vähän meinasi Nipsusta aluksi leikityttää, mutta nyt on nukkunut sikeästi omassa kopissaan. Huomenna on tiedossa leikkipäivä, kun Lumo- sisko ja Taika- äiskä tulevat kylään! Menemme myös käymään siellä Tamskin tokotreeneissämme, Lumo ja Taika "häiriönä" meille. Aiheena on siis ohitus ja häiriötreenit. Nipsun suurin häiritsevä tekijä onkin Lumo- sisko, jonka kanssa tekisi mieli aina vain leikkiä.

Eläinlääkäri kirjoitti kotiuttamisohjeeseemme: "Hyvää tulevaa viikonloppua reippaalle Nipsulle!"
Toivotan kaikille lukijoille sitä samaa!

- Mirjami

Kontrolliröntgen ja Koirakahvila Vainu

Lisäyksenä vielä hauska juttu! Melkein meinasin unohtaa, että saimme Kallen kummitädiltä hauskan "rotumääritelmän" koirasta ja omistajastaan. :-D Poimin tähän muutaman kohdan siitä.
Novascotiannoutajan ja omistajansa otsa on pyöreä. Tämä kertoo älystä ja huikeasta oppimisesta. Muiden on vaikea pysyä tämän kaksikon perässä. Reilusta ja rempseästä luonteesta kertoo jämäkkä, lyhyehkö nenä. Kaksikolla riittää tahdonvoimaa ja persoonallisuutta. Helpolla kaksikko ei anna periksi, jos on jotain päättänyt. Lisäksi kaksikko tarvitsee poikkeuksellisen paljon tekemistä, ja mikäli joku haluaa asettaa niille rajoja, häneltä kysytään sitkeyttä. Aivot ohjaavat tämän nokkelan parivaljakon tekemisiä, mitä on joskus vaikea uskoa.

Voi että, kun naurattaa luonnekuvaus! :-D Kyllä osuu niin yksiin meidän tapauksessa. :-D

Sitten palataan alkuperäiseen päivitykseen..

Kävimme toissapäivänä perjantaina kontrolliröntgenissä luumassan takia. Mahalaukku oli vieläkin ärtynyt, mutta ei enää yhtä ilmava ja iso. Luumassakin oli jo siirtynyt suolen puolelle, hienoa! Nipsu oli kyllä taas reipas tyttö, pysyi aivan paikoillaan röntgenin ajan. Saimme herkkämasuisille koirille tarkoitettua ruokaa ja mahansuojalääkettä eläinlääkäristä. Sitten olikin aika siirtyä viikonlopun viettoon!

Luumassan poistumisen kunniaksi menimme kolmistaan Koirakahvila Vainuun. Vainussa ei ollut sillä hetkellä muita asiakkaita. Valitsin Nipsulle miedon herkun, maksamakkara-maissi-keksin. Itse söimme herkulliset kanatoastit! Myynnissä oli hauskoja koira-aiheisia tavaroita ja tietysti koiratarvikkeita.

Nipsu surkeana: "Eikö tuota keksiä saisi jo syödä?"

Kannattaa mennä visiitille Vainuun, palvelu oli hyvää ja syötävät herkullisia! :-) Nipsu oli aivan intoa piukassa, kun pääsi uuteen ja outoon paikkaan, jossa koirillekin tarjoiltiin lautasilta herkkuja.

Nipsun toipuminen oksenteluista ei kuitenkaan sujunut niin hyvin kuin toivoin. Viime yönä Nipsu oksensi monta kertaa, aluksi ruokansa ja lopuksi vain mahanestettä. Tiedä sitten, mikä siellä on voinut masua ärsyttää. Nyt näyttää taas paremmalta. Olen antanut ruokaa tänään ihan pienissä erissä runsaan mahansuojalääkkeen kera. Yleistila on ollut koko ajan hyvä ja pirteä.

Tänään menemme illalla agility-treeneihin. Tällä kertaa paikalla ovatkin varmaan vain Nipsu ja Temppu- veli eli saamme treenailtua oikein tehokkaasti ja koirat vapaana. :-)

- Mirjami

Reissu eläinlääkäriin

Olimme tänään Nipsun kanssa eläinlääkärivisiitillä. Koko käynti alkoi minun lompakkoni kannalta huonosti, sillä Nipsun papereissa ei lukenutkaan vakuutusnumeroa eikä suoraveloitus vakuutusyhtiöltä ollutkaan mahdollista. Maksoin eläinlääkärissä siis kaikki kulut ja soittelen vakuutusyhtiöön huomenna, jos vaikka silloin jonot eivät olisi yhtä pitkiä kuin tänään.

Eläinlääkärimme kirjoitti kaikki tiedot Nipsusta ylös, sillä olimme ensimmäistä kertaa Hakametsän eläinlääkäriasemalla. Tämän jälkeen nostin Nipsun pöydälle ja eläinlääkäri tunnusteli vatsaa, katsoi hampaat ja mittasi lämpötilan. Opin, että mahalaukun palpointi koirilta on mahdotonta, sillä se jää kylkiluiden alle. Tutkimuksissa kaikki vaikutti normaalilta. Eläinlääkäri kysyi, olisiko Nipsu mahdollisesti voinut syödä jotain vierasesineitä. Sanoin, että se on erittäin todennäköistä. Nipsu on kova tyttö syömään mitä tahansa maasta löytyykin. Siitä sitten suuntasimme röntgenhuoneeseen. Nipsusta otettiin kaksi röntgenkuvaa: toisen aikana Nipsu oli selällään ja toisen aikana kyljellään. Olin mukana kuvauksen ajan. Nipsu pysyi hienosti paikoillaan, vaikka asento ei näyttänyt kovinkaan miellyttävältä. Onneksi minulla oli mukana pari nakkia, niiden voimalla Nipsu malttoi hienosti. Pääsimme miltei heti katsomaan eläinlääkärin kanssa kuvia. Niissä näkyi, että mahalaukku ja suolisto ovat ärtyneet. Mahalaukussa oli luumassaa. Lisäksi mahalaukku näytti isolta ja ilmavalta. Eläinlääkäri määräsi vielä otettavaksi verikokeet varmuuden vuoksi. Nipsu näytti jälleen kerran taitojaan ja seisoi hievahtamatta, kun hoitaja otti verta toisesta etutassusta. Suoni pullotti hyvin ja verta saatiin kertapistolla.

Odottelimme aulassa verikokeen tuloksia vartin verran. Veriarvot (punasolut, valkosolut ja tulehdusarvot) olivat normaalit. Verikoe piti ottaa mahdollisen anemian ja kuivumisen varalta. Onneksi Nipsulla ei ole ollut ripulointia, silloin tilanne olisi vakavampi.

Saimme kotiinviemisiksi parafiiniöljyä, jota olen Nipsulle viikon aikana jo syöttänytkin, sekä mahaa suojaavaa lääkettä, joka annetaan noin tunti ennen ateriaa. Näitä annetaan nyt kahden päivän ajan ja perjantaina on sitten kontrolliröntgen, jossa katsotaan, onko luumassa edennyt johonkin suuntaan. Nipsu viettää nyt toipilaselämää ainakin parin päivän ajan. Pikku potilas on erittäin reipas, vaikka eläinlääkärikäynti väsyttikin kovin. Lenkit tehdään hihnassa ja rajuja liikkeitä vältetään. Hyvä, että asia tutkittiin kunnolla! Huomenna minulla on onneksi vapaapäivä, jonka voin viettää pienen toipilaan kanssa. <3

- Mirjami

Mahakipuilua

Pikaisena päivityksenä: Nipsulla on huomenaamulla eläinlääkäri oksentelujen vuoksi. Eläintenhoitaja ei kuitenkaan pitänyt tilaa vakavana, kun yleiskunto on niin hyvä. Viime yönä ei tullut oksennusta, jes! Olemme nyt antaneet parin päivän aikana koirien maitohappobakteerijauhetta ruuan seassa. Eilen kävimme Faunatar- eläinkaupassa ja Nipsu sai valita minkä namin halusi. :-D Mukaan tarttui koirien "hotdog" eli sisällä sonnin häntä ja kuoret vaaleata puruluuta. Ostin Nipsulle myös pari treenilelua, jotka on tosiaan vain treenejä varten. Eilen otimme jo käyttöön uuden puisen noutokapulan, joka löytyi myös Faunattaresta. Innostin Nipsua niin paljon ottamaan sen suuhun, että neiti meni ihan ylikierroksille ja alkoi haukkua ja vinkua. Pidimmekin hetken tauon koulutuksesta ja sitten taas jatkettiin paremmalla menestyksellä. Meidän noutotreenit ovat ihan alkutekijöissä ja eilen meillä oli pitotreenit.

Nipsulla on ollut tällä viikolla ihmeellistä oksennustaipumusta. Miltei joka toinen yö on tullut mahan sisältö ulos. Epäilimme kasvattajan kanssa, että johtuisi ahmimisesta. Nyt olemme kuitenkin antaneet ruokaa vähissä erissä ja nappulat veteen liotettuna, eikä sekään ole auttanut. Huomenna siis soittoa eläinlääkärille. Oksennukset ovat tulleet poikkeuksetta öisin.

Nipsu on ollut yöllisistä oksennuksista huolimatta niin hyvässä kunnossa, että olemme tehneet normaalit treenit ja lenkit. Perjantaina olimme Tamskin tokotreeneissä harjoittelemassa hyppyä ja hienostihan se sujui. Aika alkutekijöissä olemme siinä, mutta Nipsu edistyy siinäkin niin nopeasti kuin vain treenata ehtii. Tällä hetkellä taso on se, että namialusta on esteen toisella puolella, otan Nipsun perusasentoon toiselle puolelle ja annan luvan hypätä.

Lauantaina olimme Ylöjärven mätsäreissä. Siellä oli jos jonkinnäköistä koiraa, toiset räksyttivät ja toiset räyhäsivät. Huh. Kisailimme sarjassa pennut 8-14 kk. Juostessamme ympyrää Nipsu alkoi pomppia toinen takajalka ylhäällä. Syy tähän selvisi, kun pysähdyimme: neiti lysähti maahan ja alkoi kovasti rapsuttaa koirantaustaansa! :-D Kyllä meinasi naurattaa! Seisonta onnistui kuitenkin hyvin. Tuomari pyysi meitä juoksemaan vielä extrakierroksen. Saimme sitten sinisen nauhan. Lumo- sisko esiintyi nätisti ja sai punaisen nauhan omassa parikisailussaan. Sinisten kisoissa sijoitumme viidensiksi, samoin kuin Lumo sijoittui punaisten viidensiksi. Hyvää treeniä oli, sillä paikkana oli parkkihalli ja mukana paljon koiria.

Tänään illalla viikon odotetuimmat treenit: agilitytreenit!

Aurinkoista sunnuntaipäivää!
- Mirjami

Treeni-innostus

Nyt me ollaan Nipsun kanssa hurahdettu tokoiluun, kiitos viime viikon perjantain Tamskin pätevän ja hauskan tokotreenin jälkeen! Innostusta lisäsi myös juttelu Nipsun Temppu-veljen omistajan kanssa, joka on harrastanut tokoilua kaksi vuotta, nyt Tempun ja aiemmin jo toisen koiransa kanssa.

Nipsu on tällä hetkellä reilu kahdeksan kuukauden ikäinen ja tottelevaisuuskokeen alokasluokan ikäraja on 10 kk. Uskallan toivoa, että voisimme osallistua ensimmäisiin kokeisiimme ensi kesänä. Sitä ennen pitäisi käydä mölli-tokossa eli harjoituskokeissa. Tottelevaisuuskokeet ovat jo hieman avautuneet minulle, mutta selvitettävää on vielä runsaasti. Minulla on juuri auki toisella näytöllä 96- sivuinen Kennelliiton Tottelevaisuuskokeen säännöt ja koeohjeet, huh! Yritän saada alokasluokasta nyt selvyyden, jotta pääsen tekemään oikean treenisuunnitelman meille.

Tietysti ensimmäisenä kiinnostaa pistesijat ja palkinnot. ;-) Alokasluokassa maksimipistemäärä on ilmeisesti 200. Ykkössijalle pääsee pisteillä 160-200, kakkossijalle pisteillä 140-160 ja kolmossijalle 100-140. Toivottavasti yltäisimme jonnekin tuonne vielä joskus! Kisa alkaa kehässä ja sinnehän ei saa tuoda lelua eikä makupalaa.

Sitten varsinaisiin liikkeisiin alokasluokassa (suluissa kerroin ja pisteet):
1. Luoksepäästävyys (1 x 10)
2. Paikalla makaaminen (3 x 30)
3. Seuraaminen kytkettynä (2 x 20)
4. Seuraaminen taluttimetta (4 x 40)
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (2 x 20)
6. Luoksetulo (3 x 30)
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä (2 x 20)
8. Estehyppy (2 x 20)
9. Kokonaisvaikutus (1 x 10)

Yleiset säännöt ja ohjeet:
Tuomari siis päättää suoritusjärjestyksen, jonka on oltava sama kaikille kilpailijoille. Alokasluokassa (ALO) aloitetaan luoksepäästävyydestä eli koira istuu sivulla perusasennossa katsekontaktissa samalla, kun tuomari tulee koiran vierelle ja koskettaa koiraa. Samalla nartuille tehdään juoksutarkastus ja uroksille tehdään sama katsaus. Kaikki liikkeet alkavat perusasennosta ja päättyvät perusasentoon. Perusasento on oikea silloin, kun etäisyys koiran ja omistajan välillä on noin 10 cm ja koiran lapa on ohjaajan polven kohdalla. Käskysanojen tulee olla yksiosaisia. Liikkeen arvostelu alkaa, kun ohjaaja vastaa myöntävästi tuomarin "valmis"-kysymykseen ja arvostelu päättyy liikkeenohjaajan tai tuomarin "kiitos"-sanaan. "Kiitos"-sanan jälkeen hillitty kiittäminen (pari taputusta tai lyhyt sanallinen kiitos koiralle) on sallittua. Koiran vinkuminen liikkeen aikana vaikuttaa arvosanaan.

Alokasluokan liikkeiden säännöt ja arvostelut:
1. Luoksepäästävyys
Koirakot (3-6) rivissä, koirat kytkettyinä perusasennossa. Tuomari lähestyy koiraa edestä ja käsittelee koiraa.

2. Paikalla makaaminen
Koirat rivissä noin 3 metrin välein. Arvostelu alkaa, kun ohjaaja käskee koiran maahan paikoilleen ja sen jälkeen poistuu noin 20 metrin päähän. Suoritusaika alkaa, kun kaikki ohjaajat ovat 20 metrin päässä koiriin päin kääntyneinä. Koiran tulee maata valppaana rintamasuunnassa molemmat kyynärpäät maassa 2 minuuttia. Ajan tultua täyteen ohjaaja palaa koiran luo ja käskee koiran perusasentoon.

3. Seuraaminen kytkettynä
Tuomari ohjaa koirakkoa kulkemaan seuraamiskaavion mukaisesti niin, että talutin ei kiristy. Kaavio sisältää käännöksiä oikeaan ja vasempaan, täyskäännöksiä ja pysähdyksiä kävelyosuudessa sekä juoksuosuuden. Taluttimen pitää kulkea molempien käsien kautta ohjaajan edestä. "Seuraa"-käskyn saa toistaa liikkeelle lähdettäessä ja nopeutta muuttaessa, muttei pysähdyksissä eikä käännöksissä.

4. Seuraaminen taluttimetta
Sama periaate kuin edellisessä kohdassa, mutta ilman talutinta.

5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
Koirakko kulkee seuraten noin 10 metrin matkan, jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan jatkaen itse kävelyä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee perusasentoon.

6. Luoksetulo
Ohjaaja jättää koiran istumaan ja poistuu noin 15 metrin päähän. Luoksetulossa kutsutaan koira perusasentoon.

7. Seisominen seuraamisen yhteydessä
Koirakko kulkee noin 10 metrin matkan, jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran seisomaan jatkaen itse kulkuaan noin 10 metriä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee perusasentoon.

8. Estehyppy
Ohjaaja käskee koiran hyppäämään esteen yli itsestä poispäin ja käskee koiran seisomaan esteen toisella puolen. Ohjaaja kiertää esteen ja asettuu koiran viereen käskien sen perusasentoon.

9. Kokonaisvaikutus
Kiinnitetään huomiota ohjaajan ja koiran yhteistyöhön sekä koiran halukkuuteen työskennellä iloisesti.

Huh, olipa siinä lista sääntöjä ja ohjeita! Vahvuutena meillä on tällä hetkellä luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Niitä olemme harjoitelleet paljon tokotreeneissä. Seuraaminenkin onnistuu, mutta vain tietyssä viretilassa. Maahanmenon ja seisomisen treenailua seuraamisen yhteydessä olemme alkaneet harjoitella tällä viikolla. Luoksetulo onnistuu sivulle- käskyllä lyhyillä matkoilla. Estehyppyä olemme treenanneet kahtena kertana tokotreeneissä. Päivittelenkin näiden pohdintojen jälkeen Nipsun treenikalenteriin harjoitussuunnitelmaa.

- Mirjami

Voitokas sunnuntai!

Olipas meillä varsinainen koiratapahtuman täyteinen sunnuntai! Lähdimme sunnuntaiaamuna yhdeksän jälkeen ajelemaan kohti Lahtea, matkalla nappasimme Temppu- veljen ja Anniinan kyytiin mukaan. Lahdessa oli Lahden Käyttökoirien Pentunäyttely. Magicfoxeista mukana oli Nipsun lisäksi Temppu- veli ja Lumo-, Olga- sekä Coco- siskot. Urospentujen kehässä 7-9 kuukauden ikäisissä oli Temppu kilpailemassa yksinään ja narttupentujen kehässä oli siskosten lisäksi yksi vaalea ja pieni tollerityttö. Tässäpä kuvasarjaa meidän näyttelytouhuista:

Minä ja Nipsu näyttelypaikalla

Narttupennut, 7-9 kk: toinen vasemmalta Lumo, siitä Coco, Nipsu ja Olga

 Yksilöarvostelun raviosio

 Molemmilla innostus päällä :-D

 Yksilöarviointia ja jännitystä...

Tässä vaiheessa tuomari kommentoi, etten saa syöttää koiraa koko aikaa enkä pitää namia niin ylhäällä seisonnassa. Tuomari pyysi vielä ravikierrosta ilman houkuttelua namilla ja tämä menikin paljon paremmin kuin namin kanssa.

 Iloiset tytöt - tuomari sanoi meille juuri ennen tätä, että siirtykää te ykköspaikalle :-)

Nipsu sijoittui ykköseksi ja sai kunniapalkinnon! Arvostelu: "Hyvin kasvanut, hyvän tyyppinen narttupentu. Kaunis pää ja ilme. Hyvä ylälinja. Hieman suora olkavarsi. Erinomainen luusto, eturinta voisi olla parempi. Hyvä runko & takaosa. Liikkuu muuten hyvin, vain hieman ahtaasti takaa. Esitetään hyvin."

Tässä arvostellaan, kumpi pennuista saa ROP- ja kumpi VSP- ruusukkeen. ROP= rotunsa paras pentu ja VSP= vastakkaisen sukupuolen paras. Näistä kisaillaan sitten, mikäli sekä uros- että narttupentujen voittaja on saanut kunniapalkinnon. Voittaja on siis rotunsa paras pentu (ROP) ja toinen on VSP.

Nipsu ROP ja Koda- poika (vasemmalla) VSP!

ROP- ja VSP- kisailun jälkeen kehässä käytiin vielä kasvattajaluokan kisailut. Tähän osallistuivat Nipsu, Temppu, Olga ja Coco. Kasvattajaluokassa saimme hyvät arvostelut ja kunniapalkinnon. Tämä tarkoittaa, että päivämme jatkui niin ROP- pentujen kehiin sekä viimeisenä kisailtavaan kasvattajaluokkien kehiin.

Magicfoxien sisarussarjasta kisaan osallistuneista Lumon, Tempun, Nipsun ja Cocon omistajat palkintoineen.

Odottelua omassa häkissä.

Yli kahden tunnin odottelun jälkeen uudelleen kehässä! Tällä kertaa kehässä oli roturyhmä 8:n ROP- pennut. Arvostelijana oli sama kuin meillä aikaisemminkin ollut tuomari.

Kokoontumiskehässä seisontaharjoittelut ennen isoa kehää. 

 Pieni lepohetki, kun tuomari poistui kehästä.

Arvostelu pienessä kokoontumiskehässä 

 Tässä ollaankin jo isossa kehässä ja viimeisessä arvostelussa. Meidät käteltiin hymyn kera pois. Myös edessämme ollut kultsu käteltiin pois, mutta takana tullut lapukka pääsi jatkamaan kisailujaan.

 Roturyhmien jälkeen oli taas kasvattajaluokan vuoro. Tässäkin meidät käteltiin ensimmäisten joukossa pois. Esiintyminen meni kyllä hienosti!

Nipsu pokaalinsa ja KP- ja ROP- ruusukkeidensa kera <3

Nipsu nauttii nakinpaloja palkinnoksi pokaalistaan :-)

Sunnuntain näyttely meni siis vallan mainiosti! Kotona olimme vasta hieman ennen kahdeksaa. Nipsu sai kotona palkinnoksi näyttelystä ostetun luun, monta kuivattua kanafilettä ja pupun korvan. Tänään aamusti herkuttelu jatkui: nappuloiden mukana sai kinkun palasen sekä aamupalan jälkiruuaksi puruluun. Olemme kovin ylpeitä omasta pienestä näyttelykoirastamme. <3

- Mirjami

Lunta, ihanaa!

Tenttipäivän aamu ei voi paremmin alkaa kuin tänään: astuimme Nipsun kanssa ovesta ulos ja maa oli aivan valkoinen! Nipsu riemastui valtavasti ja leikimmekin hetken lumessa aamutuimaan. Tenttini jälkeen menimme uudellaan pihalle leikkimään. :-)

 Vielä ei voinut kaivaa kovin syvää kuoppaa lumeen, sillä tuli nurmikko vastaan.

<3 

Lumipallot oli ihan parhaita! 

Hyökkäys lumipalloa kohtaan :-D

Tänään meillä kävi vielä vieraskin: Manu-herra. Manu on brasilianterrieri- pentu. Nipsu ja Manu leikkivät melkein kaksi tuntia erittäin tasaväkisesti. Välillä Nipsu komensi pienempäänsä, kun Manua rupesi riehuttamaan liikaa. Tänään illalla tokoilemaan ja sunnuntaina pentunäyttely Lahdessa.

Ihanaa viikonloppua kaikille, ajelkaa varoen!

- Mirjami

Treenailua

Pitääpä heti alkuun hehkuttaa, että kyllä olikin sunnuntai-iltana ihanat agilitytreenit! Meitä oli jälleen kolme koiraa, Nipsun lisäksi Temppu- veli ja Coco- sisko. Nipsu oli sisäistänyt jo monesta esteestä idean, vaikka minulla tuntuu olevan tämä agility vielä hieman hakusessa! Nipsu kirmasi vapaana kentällä, pysyi kuitenkin hyvin lähistöllä ja suoritti iloisesti annetut tehtävät. Treenaaminen oli hurjan hauskaa!

Meidän piti käydä tänään Nipsun kanssa normaalilla iltapäivälenkillä, mutta lenkki vähän piteni matkassa ja ajassa. Olimme vajaa kaksi tuntia matkassa ja taivalsimme noin 12 kilometriä. Etsin uusia kuivempia lenkkipolkuja ja samalla vähän eksyin. Nipsu oli aivan ihmeissään, kun arvoin eräässäkin risteyksessä kumpaan suuntaan mennään. Hienosti neiti odotti minun päätöstä ja vasta sitten lähti lujaa vauhtia eteenpäin.
 

Kuva on toiselta päivältä, mutta samoista maastoista eli Hervannan Makkarajärveltä. Ihanat syksyn värit! <3

Aloitamme tämän viikon perjantaina koko talvikauden kestävät Tamskin (Tampereen Seudun Koirakerho) tokotreenit! Odotan innolla kyllä niitäkin treenejä.

- Mirjami

Muista iloinen ääni!

Murrosikäisen koiran kanssa treenaaminen onkin aika haastavaa! Siinä kyllä vaaditaan erittäin paljon itseltä - pitää olla aivan mahdottoman iloisen ja innostavan kuuloinen! Lisäksi namien pitää olla superherkkuja, enää ei perusnamipalat houkuttele ollenkaan. Koiran työmotivaatio riippuu ihan hirveästi siitä, millä mielellä lähtee itse treenailemaan. Tämähän on ihan tunnettu fakta, mutta miten se unohtuu niin usein? Olen itse pilannut "Tänne"-käskyn sillä, että olen kaksi kertaa komentanut ei niin iloisella äänellä silloin, kun lenkkipolulla on ollut vastassa koiria tai ihmisiä. Voin kertoa, että luoksetuloa on harjoiteltu pikkupentuvaiheesta lähtien yhteensä varmaan kymmeniä ellei satoja kertoja. Näistä epäonnistuneista luoksetuloista seurauksena on se, että nykyisin Nipsu katsoo aina ensin poispäin minusta, kun huudan "Tänne". Mikäli edessä ei ole mitään kiinnostavaa, niin luoksetulo onnistuu. Näin kävi, kunnes tänään kokeilin muuten vaan innostaa Nipsua ja huusin "Tänne" erittäin kirkkaalla ja leikkisällä äänellä. Nipsu ei ole milloinkaan juossut niin nopeasti perusasentoon vierelleni! Eli nyt vain leikkisää treeniä, kunnes toiminnasta tulee automaattista. Sitten uskallan kokeilla luoksetuloa myös häiriöiden seurassa. Suosittelen siis iloista ääntä kaikille muillekin koiranomistajille! :-)

Tänään vietimme aamupäivän Hyvinkäällä. Lähdimme aamusti jo seitsemän jälkeen ajelemaan kohti Suomen Noutajajärjestön näyttelyä. Näyttely pidettiin hallissa sisällä eli meteliä ja hälinää löytyi! Nipsu rauhoittui todella nopeasti - erittäin hyvää kehitystä kesän TollerShowsta, jossa rauhoittumiseen meni yli tunti. MagicFox´s- pesueesta oli Nipsun lisäksi mukana Lumo- sisko ja Taika- äiskä. Nipsu ja Lumo kisasivat narttupennuissa 8 kuukauden ikäisinä. Taika- äiskäkin pääsi kehään ja kasvattajaryhmään. Nipsun ja Lumon ryhmässä oli yhteensä 6 suloista tollerityttöstä. Nipsun kehäkäytös oli aivan priimaa - ravissa Lumo- siskon tuoksut meinasivat mennä pekonijuustotäytteisten lihapullien hajun edelle, mutta onneksi sain keskittymisen itseeni. Olin fiksuna eilen illalla pyytänyt Lumon ja Taikan omistajaa Hannaa tuomaan Lumolta tuoksuvan lelun meillä kehäleluksi. Vilautin sitä siis Nipsulle kehässä ja tyttö oli ihan ihmeissään - tuoksuinhan minä siskolta, jes, erittäin hyvä suunnitelma! Ravit menivät hyvin vaikka kehä olikin hieman ongelmallinen - liukasta lattiaa ja osin mattoa. Lumo- sisko meni tuomarin arvosteltavaksi ennen meitä. Lumon arvostelun ja ravikierroksen jälkeen me menimme Nipsun kanssa arvosteltavaksi.

Näyttelyhallissa oli erittäin hankala saada onnistuneita kuvia. Tässä muutamia vauhdikkaita kuvia näyttelytunnelmasta.

 Katsekontaktitreenit ovat tepsineet - tuomari yritti nähdä Nipsun ilmettä kiinnittämällä Nipsuun huomiota, mutta neitonen tuijotti vain minua. :-)

 Yksilöarvostelua..

Aivan mahtava ravisuoritus Nipsulta! 

Vielä viimeinen yksilösilmäys

Siskokset odottavat viimeistä yhteistä ravikierrosta 

Ja tässäpä tämä meidän sijoitus.. Eipä olisi käyttäytymisestä uskonut, että nelosiksi päädytään!

Sijoituimme siis neljänsiksi. Ensin tuomari kätteli kaksi koirakkoa kehästä ulos, sitten kaikki tekivät vielä ravikierroksen - oli ilmeisesti tiukka kisa (taas kerran). Tässä Nipsun arvostelu: " 8 months. Pleasing head and expression. Slightly upright in front. Good body, bone and feet. Well angulated in rear. Moves freely althought slightly narrow in rear. Good coat and temparament." Nipsu ja Lumo saivat molemmat hyvät arvostelut. Näyttelystä jäi positiivinen kokemus, sillä Nipsu esiintyi kuin vanha tekijä. Sijoitus hieman harmittaa, mutta tuomareilla on omat mieltymyksensä. Ensi viikon sunnuntaina sitten Lahteen. Katsotaan miten siellä käy. :-)

Huomenna illalla kuitenkin agilityyn, kivaa!

- Mirjami

Syyshulinaa!

Meillä onkin ollut varsin koulupainotteinen viikko. Nipsu on hyvin sopeutunut siihen, että vaikka olemme kaikki kotona, niin silti ei touhuta mitään, kun opiskellaan. Illalla olemme sitten lähteneet koko perheen voimin pimeään metsään lenkille taskulamppujen valossa. Hervannan metsät ovat tällä hetkellä kyllä muuttuneet vesilammikoiksi. Ilman kumisaappaita sieltä ei selviä kuivin sukin. Nipsu nauttii, kun saa tutkia ja haistella mutaa, siihen jää varmaan hajut hyvin. Kyllä lenkin jälkeen uni maittaa!

Viime viikolla olimme Nipsun kasvattajien luona rapujuhlilla. Illanvietto kyllä piristi, kiitos! Viikonloppua vietimme taas maalla, jossa Nipsu saikin enemmän huomiota. Teimme pitkät lenkit molempina päivinä. Sunnuntaina lähdimme aamutuimaan vanhempieni ja Nipsun kanssa samoilemaan metsään pariksi tunniksi. Sunnuntai-iltana oli vuorossa agility. On se vaan kivaa harrastaa koiran kanssa yhdessä! Tällä kertaa kokeilimme tunnin lopuksi kolmen esteen sarjaakin. Nipsulta se sujui hienosti pari kertaa, kunnes joku häiriötekijä yllätti. Nipsu lähti kipittämään hallin toiseen päähän ja minä juoksin kiiruusti perässä (arvasin, mikä häiriötekijä oli kyseessä..). Sain kopattua Nipsun syliin, mutta kakat pääsivät jo halliin. Siinä sitten juoksin koira sylissä ulos. Sellaista sattuu.

Maanantai-iltana Nipsu pääsi tutustumaan uuteen kaveriin, Manuun. Manu on brasilianterrieri, ollut kotona noin kaksi viikkoa. Nipsu tutustutti Manua hienosti koirien kieleen. Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka Manu yritti hyppiä Nipsun selkään aluksi (kuvista näkyy kokoero), niin Nipsu ei sanonut mitään, ihmetteli vain ja yritti väistää. Ajattelin, että Nipsu odottaa minun tekevän jotain. Komensin kerran Manua hyppimästä selkään ja sitten Nipsu ymmärsi, että saa siis komentaa. Sen jälkeen Nipsu laittoi kyllä ojennukseen pienen Manu-herran. :-) Manun koulutus on hyvässä vauhdissa ja vaikkei vielä mitään tuloksia näy, niin uskon että tästä herrasta tulee hyväkäytöksinen terrieri. :-) 

Nyt taas koulumaailmaan. Illalla menemme Nipsun kanssa Ruskoon jatkotokotreeneihin. Viime viikolla emme päässeet, joten katsotaan miten treenit sujuvat tältä päivältä. Viikonloppuna onkin muuten jännät paikat! Menemme Suomen Noutajakoirajärjesten Noutajanäyttelyyn Hyvinkäälle!

- Mirjami

Partiokisailua

Vietimme Nipsun kanssa koko lauantain, aamukahdeksasta iltaviiteen asti Akaan Viialassa partiotaitokisoissa. Olimme saattajina minun Liekehtivät Feenikset- poikajoukkueelleni. Nipsu sai ihmetellä, kun yli 200 pikkupartiolaista innostuksissaan juoksivat paikasta toiseen. Eniten vietimme aikaa kuitenkin reilun kuudenkymmenen vanhemman saattajan kanssa odotellen joukkuetta saapuvan rastilta. Mukana oli Nipsun lisäksi kaksi muutakin partiokoiraa, joita Nipsu pääsi vähän haistelemaan. Uusia tuttavuuksiakin tuli, ainakin yli viisikymmentä. Nipsu meni ihan muina tyttöinä väkijoukossa - törmäili ihmisten jalkoihin, meni haistelemaan ja hakemaan rapsutuksia. Varustus oli tietysti syksyisen partiomainen. Lapsille vaatimuksena oli heijastusliivit ja onhan Nipsukin vielä lapsi, joten samat varustukset oli hänelläkin. Joukkueemme sijoittui hienosti 60 joukkueen kisoissa sijalle 14! Nipsulla on kaulassaan Hämeenkyrön Hälläpyörät- lippukunnan eli minun kakkoslippukuntani huivi. Kisassa oli myös kaksi joukkuetta Hämeenkyröstä, jotka myös saivat Nipsulta tsemppausta.

Reipas pikku partiolainen <3

Loppupäivästä Nipsu oli jo niin väsynyt, että makoili suurimman osan ajasta sylissäni. Matkat käveli tietysti reippaasti itse. Se olikin varsin hyvä harjoitus, kun piti kävellä suuressa ihmisjoukossa hihna löysällä. Emme omista fleksiä, joten Nipsulla oli oma tavallinen noin 1,5 metrin talutushihna ja panta. Viialasta lähdimme suoraan vanhempieni luokse. Matkat sujuivat ihanan helposti! Tässä vaiheessa voinkin kertoa, että viime viikon perjantaina olimme autokaupoilla. ;-) Uudessa autossamme ei ole vielä koiraverkkoa, joten Nipsu otti tilanteesta kaiken hyödyn irti ja nosti välillä takakontista etutassut takaistuinten selkänojalle ja katseli maailmaa vähän ylempää. Tämä ei kuitenkaan ollut sallittua ja Nipsu tajusikin sitten palata takaisin takakontin puolelle.

Eilen sunnuntai-iltana olimme taas agilitytreeneissä ja kyllä oli kivaa! Treenasimme tällä kertaa uutena juttuna keppien välissä pujottelua ja viime kerralla opittuja taitoja.

Tänään olimme illalla kahden tunnin metsälenkillä erittäin vetisessä maastossa. Olisi ollut ehkä parempi ottaa kumisaappaat, sillä polut olivat välillä aivan lammikoita. Olin siis vaelluskengillä liikenteessä ja silti pääsivät sukat kastumaan! Pidän kyllä sadekelistä, kunhan on oikeat varusteet matkassa. Ensi kerralla siis fiksummin kumpparit jalkaan.

Huomenna taas pitkä päivä koulussa, mutta onneksi pääsen autolla liikenteeseen, eikä kotimatkoihin menee kovin kauaa. :-)

- Mirjami