keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Ystävämme laumassa?


Informatiivinen referoitu paketti aiheesta "Koirat ovat laumaeläimiä ja minä ihmisenä olen niiden laumanjohtaja". Lähteet löytyvät tekstin lopusta.

Aloitan selvittämällä aiheeseen liittyvän tärkeän termin, domestikaatio. Sillä tarkoitetaan eläinten kesyttämistä kotieläimiksi.

Seuraavaksi teemme katsauksen villien ja vapaiden susien sekä kotiemme koirien välille.

Lisääntyminen, kasvu ja kehitys

  • Urossudet osallistuvat pienokaisten kasvattamiseen. Lauman täytyy tehdä yhteistyötä selvitäkseen. Susilaumassa yleensä tietty naaras ja tietty uros saavat pentuja. Uroskoirat eivät osallistu pentujen kasvattamiseen. Koirien parissa pentuja voivat saada kuka vain kenen kanssa vain.


  • Laumaeläimet ovat äitiensä toimesta syntyneet ydinperheeseensä. Koiramaailmassa ihmiset eivät ole (yllätys, yllätys) synnyttäneet koiriaan, vaan ne on kaikki adoptoitu perheeseen.

  • Laumaeläinten jälkeläiset elävät laumassa, kunnes ovat tarpeeksi kypsiä jättämään lauman ja perustamaan oman laumansa. Koirat eivät missään iässä jätä ihmisperhettään ja perusta omaa perhettään. 


Ravinnonsaanti

  • Susien ensisijainen ravinnonsaantitapa on metsästys. Koirat keräilevät, etsivät ja penkovat jätteitä löytääkseen ruokaa.

  • Sudet metsästävät järjestäytyneissä laumoissa. Koirat etsivät ruokansa yksin ja itsenäisesti.


Elinalue

  • Susilla on laaja alue, missä ne voivat vapaasti kuljeskella ja hallita ympäristöään ja sosiaalisia suhteitaan. Koirat ovat olleet domestikoituneita kymmeniä tuhansia vuosia. Ne eivät ole oman tilansa hallitsijoita, eivätkä usein pääse valitsemaan seuraansa tai ympäristöään.

  • Susilaumassa voi olla jopa 42 yksilöä. Susilauma voi vaeltaa monia kymmeniä kilometrejä tai satoja ympäristön olosuhteiden pakosta. Koirat eivät vaeltele säätääkseen ympäristön olosuhteita.


Uhkat

  • Laumaeläinten täytyy taistella ympäristönsä puolesta potentiaalisia uhkia vastaan. Lisäksi laumaeläimen täytyy kilpailla lisääntymispartnerinsa suosiosta. Koirien harvoin täytyy taistella saalistajia vastaan tai niinkään kohdata ympäristön uhkia tai kilpailla lisääntymispartnerin suosiosta.


Jätän yhteenvedon aiheesta tekemättä. Saakoon jokainen lukija päättää oman mielipiteensä aiheesta näiden perusteluiden jälkeen.

Meidän perheessä, johon lukeutuu kaksi ihmistä ja kaksi koiraa, minä en haistele koirieni takapuolia tervehtiessäni niitä. Minä en myöskään syö ennen koiriani, käske koiraa siirtymään edestäni pois, jos se on lattialla makaamassa, tai muutenkaan yritä saavuttaa statusta "laumanjohtaja". Meillä koirat tietävät, että me ihmiset emme ole koiria. Me elämme silti sovussa ja me ihmiset neuvomme ja ohjaamme koiriamme toimimaan niin, kuten toivomme niiden toimivan. Tämä tapahtuu ilman fyysisen mahdin käyttöä, pelkän kehonkielen, naksuttimen ja namien avulla.

Englanninkielistä versiota samasta aiheesta voit tarkastella täältä.


- Mirjami ja koirat, jotka elävät perheenä, eivät laumana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti