On kyllä ollut taas niin kiireinen viikko, että eilisiltana huoahdin helpotuksesta, kun pääsin istumaan koulukavereiden kanssa rauhassa pöydän ääreen hyvien ruokien ja seuran kanssa! Nipsulla on ollut melkein yhtä paljon koulua kuin minulla. :-) Älkää sitten pelästykö tästä kurssimäärästä, josta aion kohta kertoa - ei meillä aina ole todellakaan näin paljon koulutusta ja huolehdin kyllä pentukoiran levosta hyvin. Maanantai-iltana olimme Herwoodin Hauvojen pentukurssilla, joka meni ihan hyvin, mutta ei niin hyvin kuin yleensä. Ilmassa oli selvästi väsymystä edellispäivän TollerShowsta. Lisäksi vaikeusastetta nostivat treenikaverit, jotka olivat molemmat pieniä koiria. Nipsu on aivan innoissaan nykyisin pienistä koirista, eikä malta keskittyä lainkaan, jos sellainen on näkyvillä! Treenikavereiksi haetaan siis pikkuisia koiria! :-)
Tiistaina pidin koulusta oman vapaapäivän (meillä oli pelkkiä luentoja koko päivä), sillä en olisi muuten ehtinyt tekemään maanantaina keskiviikoksi tulleita läksyjä. Tyhmää jättää tämän takia luentoja väliin, mutten halua kyllä ottaa sitä läksyaikaa nukkumisestakaan! Tiistai-illan hajukoirakoulussakin oli vielä vähän unelias Nipsu mukana. Treeni sujui, muttei yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. Etenimme kuitenkin siihen vaiheeseen, että aloimme jo häivyttää purkkia pois. Piilotin siis purkin korkeaan ruohikkoon ja nyt Nipsu sai haistella teetä ihan nenällään ja lopuksi pystyi vasta käyttämään näköaistiaan. Ensimmäinen kerta meni siihen, että Nipsu innostui syömään pitkää heinää. :-D Helpotusta siis ja jälleen treenit sujuivat.
Keskiviikkoiltana meillä oli ensimmäistä kertaa Koiranpäiviä-firman alkeistoko Hervannassa. Täälläkin on mukana pari pientä koiraa ja pari suurta koiraa meidän lisäksi. Siellä meillä sujui aivan loistohyvin! Toisaalta me ollaan kyllä näitä asioita niin paljon treenattukin, että hyvä, kun sujui. Harjoittelimme istumaan menoa niin, että piti pysyä paikalla (meille vaikeaa, kun olen vahvistanut maahanmenoa niin paljon) ja lopuksi pitää koko ajan katsekontaktia. Katsekontaktia harjoittelimme niin, että namia pidettiin kädellä kaukana omista kasvoista. Heti kun koiran katse siirtyi namista kasvoihin, niin koira sai namin. Aluksi Nipsu vilkaisi noin sekunnin murto-osan verran, mutta kyllähän se aika siitä piteni, kun monta kertaa peräkkäin treenattiin. Harjoittelimme lisäksi maahanmenoa ja siinä paikallaanoloa. Tämäkin oli meille tuttua ja hyvinhän se sujuikin. Tämä treenikerta oli hyödyllinen, sillä harjoittelimme myös vapaa-käskyä paikallaanolosta. Meillä on ollut tähän monta eri sanaa ja onkin hyvä, että siihen vakiintuu vain yksi sana.
Torstaina Nipsulla oli hyvin ansaittu vapaapäivä. Minun ja Kallen päivät olivat kyllä kaukana vapaista: molemmilla oli koulua aamuyhdeksästä neljään ja Nipsu oli sen seitsemän tuntia yksin. Pääsin ensimmäisenä kotiin ja olin aivan ihmeissäni: ei yhtään pissaa eikä kakkaa lattialla! Jes jes jes! Illalla minulla oli partio ja lähdimmekin heti siitä suoraan Nipsun ja Kallen kanssa metsälenkille. Pitää pitää huolta myös nuoren koiran fyysisestä hyvinvoinnista.
Perjantai-iltana meillä oli taas koulutusta. Vuorossa oli näyttelykurssi. Sinne on meiltä noin viiden kilometrin matka, jonka olemme kerran aikaisemmin kävelleet (takaisinpäin). Olen aina vähän hukassa tuolla Näyttämönpuiston alueella ja niin kävi tälläkin kerralla: eksyimme Nipsun kanssa kaksi kertaa, kunnes vihdoin löysimme oikean metsäpolun. Lisäksi minulla ei ollut kelloa kädessä ja menin koko ajan kauheaa vauhtia, kun pelkäsin myöhästymistä. Ehdimme kuitenkin ajoissa ja Nipsu tuli hyvin väsytettyä ennen vaikeimpaa treeniä! Loppukävelystä Nipsu oli jo niin poikki, että kävi maaten nurmelle. :-D Treenit sujuivat hyvin. Nyt eivät muut koirat (ne pienet chihuahua-haukutkaan!) jaksaneet Nipsua kiinnostaa ja ravit sekä seisomiset menivät upeasti! Näyttelykurssi on alkeistokokurssin tavoin Koiranpäiviä-firman Mimozan vetämä. Olemme aiemmin näyttelykurssilla tehneet seisomisen Mimozan ohjeiden mukaan, mutta nyt sanoin, että olen oppinut Tollershowsta, että tollerit ovat vapaasti esitettäviä, eikä jalkoihin/ häntään tarvi kajota. Tällä kertaa mentiinkin tällä menetelmällä ja hienosti sujuikin. Tajusin jopa siirtyä seisomisvaiheessa Nipsun eteen, kun aikaisemmin olen seissyt Nipsun sivussa ja Nipsu on vilkuillut minua välillä. Nyt seisominen onnistui erittäin hyvin! Jätte bra (ruotsin kurssi on tehonnut, yritän nykyisin aina sanoa saman myös ruotsiksi mielessäni ;-))! Takaisinpäin tulimme sitten bussilla, kun Nipsu (ja minä) oli niin väsähtänyt jo. Myöhemmin illalla meillä oli muutamien koulukavereiden kanssa juusto- ja viini-ilta sekä suunnittelimme samalla Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran tulevia valmennuskursseja. Suunnittelut onnistuivat hyvin ja kursseista on varmasti tulossa erittäin hyvät, taas tänäkin vuonna! :-)
Tänään meille kävi vähän hölmösti. Meillä oli kello 12-14 hajukoirakoulu Kaupinojan saunalla. Olinkin katsonut, että lähdemme täältä Hervannasta bussilla numero 5 Tays:lle. Siis sama bussi, jolla kuljen aina koulullekin. Nousimme bussiin ja istuimme kaikessa rauhassa. Hervannan DUO:n edessä kuski sitten huikkasi, että tämä olisi päätepysäkki! Harmittelin kyllä tosi paljon, kun bussikuski sanoi, että vain osa vuoroista ajaa Tays:lle asti. Kiiruhdimme bussin 30 pysäkille. Kello oli siinä vaiheessa jo 20 yli 11 eikä treenipaikalle olisi edes päässyt suoraan sillä bussilla, vaan olisi pitänyt vaihtaa keskustassa ja kävelläkin vielä ainakin kilometri. Soitinkin sitten äkkiä isälleni, kun tiesin vanhempieni olevan kaupungissa. Isäni tuli kiireen vilkkaa hakemaan meidät Hervannasta ja vei meidät treeneihin. Lisäksi vanhempani hakivat meidät kahdelta treeneistä ja tulimme sitten meille vielä kahvittelemaan. Ihanaa omistaa tällaiset vanhemmat. :-)
Nyt meillä onkin vapaailta, ihanaa! Nipsu ottaa jo rennosti ja nukkuu. Minä taidan laittaa leffan pyörimään ja avata suklaalevyn. :-) Huomisillaksi sain töitä kesätyöpaikastani. Niillä sunnuntai-, ilta- ja yölisillä ostaakin taas Nipsulle paljon uusia leluja ja luita. ;-)
Rentouttavaa lauantai-iltaa kaikille! :-)
- Mirjami