sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Väsynyt, mutta onnellinen


Pyörähdimme tänään Tampere KV koiranäyttelyssä, tuloksena laatuarvostelusta "erinomainen" ja kolmossija junnunartuissa. Yhteensä junnunartuissa oli 11 koiraa, ykköseksi sijoittui Peppi ja kakkoseksi Lumo. Jälkimmäisestä linkistä selvinnee Magicfox- sisarusparven muutkin sijoitukset - hienosti meni kaikilla! Tuomarina tämän päivän näyttelyssä oli sama tuomari kuin meidän ensimmäisessä näyttelyssä Tollershowssa. Satu Ylä-Mononen arvioi Nipsua tänään näin: "Hyvä koko ja mittasuhteet. hyvä purenta, kevyt kuono-osa, muuten hyväilmeinen pää. Vahva luusto. Litteät käpälät. Hyvä runko ja kulmaukset. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu hieman löysästi edestä. Ei parhaassa turkissa."

Viime aikoina treeniaktiivisuutemme on kasvanut, onneksi. Salaisuutena kerrottakoon, että ilmoitin tänään Nipsun ensimmäiseen (ja toiseen ja kolmanteen) tottelevaisuuskokeeseen. Käymme tällä hetkellä Tamskilla treenaamassa tokoa ja agilitya. Agility-tiimimme koostuu pääosin kilpailevista koirakoista, lisänä minä ja Nipsu. Tavoitteena olisi päästä lähelle kisatasoa tämän kesän aikana. Otamme mallia saman ryhmän koirakoista, vaikkemme vielä samalle tasolle tänä kesänä ylläkkään (suurin osa muista koirista on Nipsua muutamia vuosia vanhempia).





Yllä kaksi talvitunnelmaista kuvaa. Enää ei Hervantajärven jäälle pääse juoksemaan, vaikka Nipsu viime viikonloppuna sitä yrittikin. Olimme ystäväni kanssa rannalla istuskelemassa ja yhtäkkiä Nipsu lähti laiturilta västäräkin perässä juoksemaan heikoille jäille. Neito ei kuunnellut mitään huutoa, vaan juoksi ja juoksi. Lopulta, melkein 100 metrin juoksun jälkeen, västäräkki suuntasi alemmassa kuvassakin vasemmassa yläreunassa näkyvään niemenkärkeen ja Nipsu molskahti jäiseen veteen. Etäisyyttä rantaan oli siinä kohdassa reilu pari metriä. Nipsulle ei tullut mieleen uida rantaan, vaan pyrki takaisin jäälle. Lähdimme tietysti ystäväni kanssa pelastusoperaatioon, mutta ennen päämäärää edessä oli muutama este: parin metrin korkuinen puuaita sekä melkein kymmenen metrin kahluu reiteen asti ulottuvassa järvivedessä. Kun olimme juosseet niemenkärkeen asti, Nipsu oli jo päässyt jäälle ja juossut takaisin heikkoja jäitä pitkin laiturille! Huoahdimme helpotuksesta, kunnes: Nipsu molskahti laiturilta takaisin jäihin! Taaskin rantaan oli monta metriä ja Nipsu yritti uimisen sijasta päästä takaisin jäälle. Luja juoksupyrähdys takaisin rantaan - puolessa välissä onneksi näimme, että Nipsu oli päässyt jo takaisin laiturille ja ihmetteli, mihin me katosimme. Kivutessamme puuaidan yli Nipsu juoksi jo innoissaan vastaan tervehtimään. Nyt olemme vältelleet rantoja, joissa on vielä tällaisia vaaranpaikkoja. Jäät rannassa eivät haittaa, mutta laiturilta hypätessään vähän vahvemmille jäille koira on äkkiä pahassa vaaranpaikassa. Onneksi enää jäitä ei ole ja nyt voimme aloittaa jo pian "uimakoulun" Nipsun kanssa. :-)

Kevätterveisin,
Mirjami

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti