sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannus

Iloisen juhannuksen viettomme päättyi kyyneliin, kun Nipsun sairaus uusiutui viime yönä. Isosta kortisoniannoksesta huolimatta oireet eivät hävinneet ja koira kärsi. Päätimme odottaa muutaman tunnin, jonka jälkeen oli suunnitelmissa lähteä Nipsun viimeiselle matkalle eläinlääkärin luokse. Aikaisin aamulla valvoimme läheisen porukan kanssa Nipsun ympärillä ja kiitimme sitä kaikesta tähän astisesta. Nipsu makasi sängyllä kyljellään, eikä pystynyt liikkumaan saati juomaan. Kovat oli kivut, niska aivan tulikuuma ja läähätys valittavaa koiraparalla. 

Onneksi tämänkin kamppailun autoimmuuni-meningiittiä vastaan voitti Nipsu, kortisonin turvin. Nyt meillä on väsynyt, mutta kivuton koira. Häntä heiluu vähän ja nivelet toimivat. Tästä eteenpäin jatkamme taas päivä kerrallaan, jokaisesta hetkestä nauttien.

Iloisen juhannuksen kertomiset jäävät tällä kertaa kuvien varaan, nyt ei mielessä pyöri paljoa muuta kuin viime yön kauhukuvat.













- Mirjami, Nipsu ja Aino

8 kommenttia:

  1. Hui kauhistus sentään!!!
    Täällä pidetään peukutukset teille <3
    Isot rapsutukset Nipsulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kerta kerralta nämä relapsit ovat pahentuneet. Onneksi (tai siis valitettavasti) tauti on tullut tutuksi ja osasimme antaa Nipsulle heti suuren annoksen kortisonia, kuten eläinlääkärimme on opastanut.

      Poista
    2. Valittevan salakavala tauti jota en toivo kenellään koettavaksi :(
      Onneksi te olitte saaneet toimivat (ainakin tällä kertaa) ohjeet vastaisuuden varalle!

      Poista
    3. Ei kyllä todellakaan voi toivoa kenellekään tätä. Niin on sydäntä raastavaa katsella toisen kärsimyksiä, kun ei tiedä täytyykö sanoa hyvästit vai vieläkö on toivoa jäljellä.

      Poista
  2. Voimia potilaalle ja omistajille! Suosittelen lämpimästi sterilointia, se yleensä helpottaa vakavan sairauden oireita kuten myös mahdollisimman säännöllisen ja stressittömän arkirytmin ylläpito.

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Viime syksyn relapsin jälkeen olemme pitäneet huolta, että Nipsulle ei stressiä tulisi arjessa. Kaikki harrastukset ja suuret koiratapahtumat on jätetty taakse ja arki sisältää rentoja metsälenkkejä ja puuhailua kotona. Lisäksi Nipsulla oli nyt estolääkitys kyllä päällä, kun tämä relapsi tuli.

    VastaaPoista
  4. Tosi kurjaa. :( Aina ei valitettavasti auta vaikka kuinka parhaansa tekisi. Meillä on myös ollut nuorena (1,5v) vakavasti sairastunut tolleri, joka pääsi taivaaseen kahden vuoden sairastamisen jälkeen. Kukaan, joka ei ole itse läpikäynyt samaa mitä te nyt, ei voi ymmärtää, kuinka raskasta se on.. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi. Itsekään en muistanut viime syksyltä, kuinka rankka tämä sairastuminen onkaan, ja kuinka pitkään siitä kestää taas toipua. Tänään kävelin Nipsun kanssa reilun kilometrin lenkin, josta suurimman osan matkasta se sai köpötellä vapaana. Kuinka kurjaa on katsoa nuorta koiraa, joka ei lenkin loppupuolella edes jaksa juosta minua kiinni, kun on jäänyt haistelemaan jotakin.. Mutta Nipsun tahdissa edetään. Mitään hätiköityjä päätöksiä emme nyt tee. Vielä jotain valon pilkahduksia arjessa on, ja toivottavasti niitä löytyy myös tulevaisuudesta Nipsun osalta. Kiitos sinulle sanoistasi! Tämä sairastuminen on tuntunut jokseenkin helpommalta, kun on ihmisiä, joiden kanssa tämän kaiken voi jakaa.

      Poista