Kesäloma!

Vihdoin ja viimein kesäloma alkaa häämöttää. Illatkin alkaa jo täyttyä kaikenlaisista koiratapahtumista. Tänään olin talkoilemassa Tamskin agilitykisoissa. Kyllä oli hienoa katsoa vauhdikkaita koiria!

Itse asiassa päivitykseni tarkoitus oli muistutella lukijoita, että pitäkäähän peukut pystyssä tämän viikon sunnuntaina klo 10-12! Silloin on meidän ensimmäinen tottelevaisuuskoe. Innolla odotamme Nipsun kanssa tätä koitosta. Tällä viikolla olemme tehneet lyhyitä ja napakoita treenejä, lähinnä paikallamakuusta, seisomisesta ja hypystä. Tarkempia koordinaatteja toko-kokeen paikasta en viitsi kertoa, ettei kukaan tuttu eksy paikalle lisäämään kisajännitystä. ;)

Seuraava päivitys tuleekin sunnuntain jälkeen, kun raportoin kisastamme!

- Mirjami

Toko- ja agility- kuulumiset

Olen viettänyt alkuviikon Lahden sairaaloissa opiskelujen puolesta. Nipsulla on ollut miniloma Kallen kanssa. Viettipä Nipsu yhden yön mummin ja vaarinkin kanssa. Hyvin oli heillä mennyt - puutöiden, lenkkeilyn ja järvessä uiskentelun merkeissä.

Eilen olimme Tamskin agilityssa toista kertaa. Tällä kertaa rata oli onneksi helpompi. Me emme Nipsun kanssa tehneet tälläkään kertaa koko rataa, sillä se oli vaikea jopa kisaileville koirille. Teimme kuitenkin noin 10 esteen radan, jossa oli hyppyesteitä, pari putkea, muuri ja monta vaikeaa käännöstä. Mennessämme radan läpi ensimmäisen kerran, ohjaajan kommentti oli - teillä on selkeästi kiire jonnekin. Itsekin olen huomannut, että hätäilen ohjaamisessa ja nyt sain hyviä vinkkejä, miten rauhoitan tunnelmaa. Ohjaajan vinkit pätivät jälleen kerran; liikuin paljon vähemmän jaloillani, mutta näytin selkeämmin ohjeita käsilläni, jolloin Nipsu tajusi kerrasta, mitä piti tehdä! Olin aivan hämmästynyt! Lisäksi harjoittelimme kontaktia A- esteellä. Tässä kävi selväksi, että Nipsu tietää mitä siinä paikassa (takatassut A- esteellä ja etutassut lattialla) pitää tehdä, mutta ei tiedä, miten siihen paikkaan päästään. Tähänkin saimme vinkkejä.

Ensimmäinen tokokokeemme lähestyy. Olemme tehneet pieniä treenejä, jotta käskyjen merkitys vahvistuu Nipsulle ja liikeradat suoristuvat. Tällä hetkellä eniten harjoittelua on vielä hyppyesteessä ja seisomaan jäännissä. Hyppyä olemme harjoitelleet sisällä kotona. Suurin ongelma siinä on, että Nipsu meinaa kääntyä jo ennen hyppäämistään oikeaan hypynjälkeiseen asentoon. Nyt vahvistetaan esteen ylimenoa ja keskitytään vähemmän häiriöharjoitteluun ja seisomiseen. Eilen agilityssäkin esilletullut ongelma pitää vielä korjata ennen ensimmäisiä kisoja. Olemme harjoitelleet Nipsun kanssa paikallamakuuta kerrostalomme pihassa, joten Nipsun vierestä on viilettänyt pyöriä, koiria ja vieraita ihmisiä. Se on siis tällä hetkellä suhteellisen varma liike. Paikallaistumista olemme harjoitelleet vähemmän. Siihen otammekin nyt tehotreenin. Muuten olemme hyvillä mielillä odottamassa ensimmäisiä kokeita! :)

Mukavaa helatorstaita!

- Mirjami

Väsynyt, mutta onnellinen

Pyörähdimme tänään Tampere KV koiranäyttelyssä, tuloksena laatuarvostelusta "erinomainen" ja kolmossija junnunartuissa. Yhteensä junnunartuissa oli 11 koiraa, ykköseksi sijoittui Peppi ja kakkoseksi Lumo. Jälkimmäisestä linkistä selvinnee Magicfox- sisarusparven muutkin sijoitukset - hienosti meni kaikilla! Tuomarina tämän päivän näyttelyssä oli sama tuomari kuin meidän ensimmäisessä näyttelyssä Tollershowssa. Satu Ylä-Mononen arvioi Nipsua tänään näin: "Hyvä koko ja mittasuhteet. hyvä purenta, kevyt kuono-osa, muuten hyväilmeinen pää. Vahva luusto. Litteät käpälät. Hyvä runko ja kulmaukset. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu hieman löysästi edestä. Ei parhaassa turkissa."

Viime aikoina treeniaktiivisuutemme on kasvanut, onneksi. Salaisuutena kerrottakoon, että ilmoitin tänään Nipsun ensimmäiseen (ja toiseen ja kolmanteen) tottelevaisuuskokeeseen. Käymme tällä hetkellä Tamskilla treenaamassa tokoa ja agilitya. Agility-tiimimme koostuu pääosin kilpailevista koirakoista, lisänä minä ja Nipsu. Tavoitteena olisi päästä lähelle kisatasoa tämän kesän aikana. Otamme mallia saman ryhmän koirakoista, vaikkemme vielä samalle tasolle tänä kesänä ylläkkään (suurin osa muista koirista on Nipsua muutamia vuosia vanhempia).

Yllä kaksi talvitunnelmaista kuvaa. Enää ei Hervantajärven jäälle pääse juoksemaan, vaikka Nipsu viime viikonloppuna sitä yrittikin. Olimme ystäväni kanssa rannalla istuskelemassa ja yhtäkkiä Nipsu lähti laiturilta västäräkin perässä juoksemaan heikoille jäille. Neito ei kuunnellut mitään huutoa, vaan juoksi ja juoksi. Lopulta, melkein 100 metrin juoksun jälkeen, västäräkki suuntasi alemmassa kuvassakin vasemmassa yläreunassa näkyvään niemenkärkeen ja Nipsu molskahti jäiseen veteen. Etäisyyttä rantaan oli siinä kohdassa reilu pari metriä. Nipsulle ei tullut mieleen uida rantaan, vaan pyrki takaisin jäälle. Lähdimme tietysti ystäväni kanssa pelastusoperaatioon, mutta ennen päämäärää edessä oli muutama este: parin metrin korkuinen puuaita sekä melkein kymmenen metrin kahluu reiteen asti ulottuvassa järvivedessä. Kun olimme juosseet niemenkärkeen asti, Nipsu oli jo päässyt jäälle ja juossut takaisin heikkoja jäitä pitkin laiturille! Huoahdimme helpotuksesta, kunnes: Nipsu molskahti laiturilta takaisin jäihin! Taaskin rantaan oli monta metriä ja Nipsu yritti uimisen sijasta päästä takaisin jäälle. Luja juoksupyrähdys takaisin rantaan - puolessa välissä onneksi näimme, että Nipsu oli päässyt jo takaisin laiturille ja ihmetteli, mihin me katosimme. Kivutessamme puuaidan yli Nipsu juoksi jo innoissaan vastaan tervehtimään. Nyt olemme vältelleet rantoja, joissa on vielä tällaisia vaaranpaikkoja. Jäät rannassa eivät haittaa, mutta laiturilta hypätessään vähän vahvemmille jäille koira on äkkiä pahassa vaaranpaikassa. Onneksi enää jäitä ei ole ja nyt voimme aloittaa jo pian "uimakoulun" Nipsun kanssa. :-)

Kevätterveisin,
Mirjami