Kouluttamisen ytimessä

Ensimmäisenä teet huomion: koirani (tai toinen ihminen) käyttäytyy ei-toivotusti. Huomion jälkeen päätelmänä on usein korjata ei-toivottu käytös. Tämän päätöksen jälkeen olet tienristeyksessä: valitako palkkioihin vai rankaisuun perustuva menetelmä? Vai yhdistelmä näistä?

Ihmismaailmassa yhteiskunta toimii rankaisuun perustuvasti: huonosta eli lainvastaisesta käytöksestä joudut maksamaan sakkoja tai joudut vankilaan. Ihmismaailmassa näkyy myös palkkioihin perustuvaa menetelmää: työpaikalla ansioitunut työntekijä voi saada bonuspalkinnon. 

Koiramaailmassa nämä vaihtoehdot ovat vietävissä niin ääripäihin kuin koiranomistaja ne vie. Rankaisuun perustuvassa mallissa huonosta käytöksestä koira saattaa joutua saamaan kirsulleen suihkauksen sitruunasuihketta. Muita valitettavia keinoja löytyy aina hihnan kiskaisusta koiran lyömiseen, "puhutteluun", "alistamiseen", sähköpantaan. Palkkioihin perustuva menetelmä on edellisen menetelmän vastakohta. Siinä koira saa kehuja, silityksiä, ruokapalkintoja, toimiessaan oikein. Tässä menetelmässä epätoivottu käytös ei anna koiralle mitään seurausta.

Minun maailmani on tässä asiassa mustavalkoinen. Rankaisu on rankaisu ja palkkio on palkkio. 

Seuraavaksi sananen oppimisesta. Koira katsoo innoissaan pikkulasta. Samalla hihna kiristyy ja aiheuttaa koiralle kipua. Sitten päinvastoin, mutta sama idea: koira syö maasta namipaloja ja samalla katsoo naapurin kissaa. Ensimmäisessä esimerkissä koira on oppinut, että pikkulapsen näkeminen aiheuttaa kivun tunteen. Toisessa esimerkissä koira on oppinut, että naapurin kissan näkeminen on kivaa. 

Molemmissa edellisissä esimerkeissä on tapahtunut klassinen ehdollistuminen, joka on tiedostamatonta ja koiran tahdosta riippumatonta. Hienoa tässä tavassa on se, että yhdestä kerrasta opittu käytös ei välttämättä pysyvää. Ehdollistuma tapahtuu, mikäli yhdistelmä kahden ärsykkeen välillä toisuu tarpeeksi useita kertoja. Mikäli toisena ärsykkeenä on kipu- tai pelkoaistimus, voi yksi toisto saada aikaan ehdollistuman. Vaikka ehdollistuma olisi syntynyt, se voidaan kuitenkin kumota ja sammuttaa.

Klassisen ehdollistumisen perusteella koirien palkkioon perustuva koulutus on suotavampaa. Joka kerta, kun annat koiralle palkkionamin, toistuu seuraava ketju: "omistajan näkeminen - palkkionami - mukava tuntemus". Mutta, kuten sanatarkkaan englanninkielisessä artikkelissakin todetaan: "kolikolla on kääntöpuoli". Koiran kurittaminen omistajan toimesta aiheuttaa seuraavan ketjun: "omistajan näkeminen/omistajan käsi/remmi - kipu/pelko - ikävä tuntemus + välttämiskäytös".

Koirista näkee usein, onko niitä koulutettu kummalla menetelmällä. Ihmisen lähestyessä koira voi joko innostua, heiluttaa häntäänsä ja tehdä toimintoja, joista ennenkin on saanut palkkion. Toisessa tapauksessa koira voi laskea päänsä ja kääntää sen pois, pysyä varuillaan ja olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton. 

 Kysymys kuuluukin, haluatko koirasi tottelevan siksi, että se pelkää sinua, vai siksi, että sen mielestä se on hauskaa?

Artikkeli suomennettu ja referoitu englanninkielisestä vastineesta, joka löytyy täältä.


Hyvää viikonloppua!
- Mirjami ja koirat

Naksutinkoulutus, osa 2

Aiheena kohdetyöskentely, kuvaesimerkeissä Aino ja Nipsu.

Mikäli tämä on ensimmäinen kertasi naksutinkoulutuksesi parissa, suosittelen perehtymistä edelliseen naksuttelua koskevaan päivitykseen.

Kohdetyöskentely on helppo temppu opettaa koiralle ja siitä voit varioida eri vaikeusasteita.

Kuva 1: Ainon ensimmäinen tutustuminen punaiseen muovikanteen. Naksaus + nami, kun pelkästään katse suuntautuu kohteeseen.

Kuva 2: Vaatimustaso nousee, kunhan koira tajuaa jutun jujun. Tässä pelkkä kohteen katse ei enää riitä, vaan kohdetta pitää koskettaa nenällä. Koskettamisesta välitön naksaus + nami.

Kuva 3: Nami annetaan kohteen lähettyviltä. Tietysti koira haluaa pysytellä kohteen lähettyvillä namin toivossa, joten voit heittää huijausnamin poispäin oikean palkan jälkeen. Näin saat koiran taas lähestymään kohdetta ja palkkaamaan koiran oikeasta käytöksestä.

Muista tässäkin treenissä: 5 toistoa ja sitten tauko.

Nipsun toiminta kohdetyöskentelyssä on niin nopeaa, ettei sitä saanut kuvalle tarkasti tallennettua.

Lopuksi tutustuminen Jätä-käskyn alkuopetteluihin.

Kuva 1: Nami nyrkissä, koira saa yrittää namia keinolla millä hyvänsä. Älä sano koiralle mitään, pysy rauhassa paikoillasi.

Kuva 2: Heti kun koira kääntää katseensa naminyrkistä pois, tulee naksaus + nami. Nipsun kanssa tätä on jo harjoiteltu, joten vaatimuksena on silmiin katsominen. Lisäksi vaikeutin treeniä avaamalla nyrkin. Palkkionami tulee kuitenkin toisesta kädestä.

Treeni-iloa!

- Mirjami ja koirat

Ystävämme laumassa?

Informatiivinen referoitu paketti aiheesta "Koirat ovat laumaeläimiä ja minä ihmisenä olen niiden laumanjohtaja". Lähteet löytyvät tekstin lopusta.

Aloitan selvittämällä aiheeseen liittyvän tärkeän termin, domestikaatio. Sillä tarkoitetaan eläinten kesyttämistä kotieläimiksi.

Seuraavaksi teemme katsauksen villien ja vapaiden susien sekä kotiemme koirien välille.

Lisääntyminen, kasvu ja kehitys

• Urossudet osallistuvat pienokaisten kasvattamiseen. Lauman täytyy tehdä yhteistyötä selvitäkseen. Susilaumassa yleensä tietty naaras ja tietty uros saavat pentuja. Uroskoirat eivät osallistu pentujen kasvattamiseen. Koirien parissa pentuja voivat saada kuka vain kenen kanssa vain.

• Laumaeläimet ovat äitiensä toimesta syntyneet ydinperheeseensä. Koiramaailmassa ihmiset eivät ole (yllätys, yllätys) synnyttäneet koiriaan, vaan ne on kaikki adoptoitu perheeseen.

• Laumaeläinten jälkeläiset elävät laumassa, kunnes ovat tarpeeksi kypsiä jättämään lauman ja perustamaan oman laumansa. Koirat eivät missään iässä jätä ihmisperhettään ja perusta omaa perhettään. 

Ravinnonsaanti

• Susien ensisijainen ravinnonsaantitapa on metsästys. Koirat keräilevät, etsivät ja penkovat jätteitä löytääkseen ruokaa.

• Sudet metsästävät järjestäytyneissä laumoissa. Koirat etsivät ruokansa yksin ja itsenäisesti.

Elinalue

• Susilla on laaja alue, missä ne voivat vapaasti kuljeskella ja hallita ympäristöään ja sosiaalisia suhteitaan. Koirat ovat olleet domestikoituneita kymmeniä tuhansia vuosia. Ne eivät ole oman tilansa hallitsijoita, eivätkä usein pääse valitsemaan seuraansa tai ympäristöään.

• Susilaumassa voi olla jopa 42 yksilöä. Susilauma voi vaeltaa monia kymmeniä kilometrejä tai satoja ympäristön olosuhteiden pakosta. Koirat eivät vaeltele säätääkseen ympäristön olosuhteita.

Uhkat

• Laumaeläinten täytyy taistella ympäristönsä puolesta potentiaalisia uhkia vastaan. Lisäksi laumaeläimen täytyy kilpailla lisääntymispartnerinsa suosiosta. Koirien harvoin täytyy taistella saalistajia vastaan tai niinkään kohdata ympäristön uhkia tai kilpailla lisääntymispartnerin suosiosta.

Jätän yhteenvedon aiheesta tekemättä. Saakoon jokainen lukija päättää oman mielipiteensä aiheesta näiden perusteluiden jälkeen.

Meidän perheessä, johon lukeutuu kaksi ihmistä ja kaksi koiraa, minä en haistele koirieni takapuolia tervehtiessäni niitä. Minä en myöskään syö ennen koiriani, käske koiraa siirtymään edestäni pois, jos se on lattialla makaamassa, tai muutenkaan yritä saavuttaa statusta "laumanjohtaja". Meillä koirat tietävät, että me ihmiset emme ole koiria. Me elämme silti sovussa ja me ihmiset neuvomme ja ohjaamme koiriamme toimimaan niin, kuten toivomme niiden toimivan. Tämä tapahtuu ilman fyysisen mahdin käyttöä, pelkän kehonkielen, naksuttimen ja namien avulla.

Englanninkielistä versiota samasta aiheesta voit tarkastella täältä.

- Mirjami ja koirat, jotka elävät perheenä, eivät laumana

Torstai on toivoa täynnä

Kävimme Ainon kanssa Mustissa ja Mirrissä ostoksilla tänään. Liikkeessä oli toinenkin koira, joka tietämättään toimi meidän treenien häiriökoirana. Koiraa kouluttaessa jokaisesta tilanteesta kannattaa ottaa hyöty ja saada useita onnistumisia. Silloin yksittäiset pienet ongelmatilanteet eivät haittaa.

Harjoittelu sujui näin, kun puoli vuotta sitten samassa tilanteessa se olisi mennyt näin. Ja tälle linjallehan ei kannata lähteä ollenkaan.

Aino sai uudet hienot valjaat.

Ainon rauhoittuminen kuviin on saatu aikaiseksi näillä keinoilla: metsälenkki vapaana juoksennellen (toistuen joka päivä), rauhoittava remmilenkki ennen ja jälkeen metsässä juoksentelun, aamiaisruoka piilotettu labyrinttiin ja kolmet lakanapiilot. Sekä tietysti naksutintreenit.

Aino esittelee lukijoille uuden virikevinkin, nimittäin lakanapiilon. Älä valitse parasta lakanaasi, sillä namien saalistamisen tohinassa saattaa tulla lakanaan reikä.

Tee näin:

1. Lakana lattialle, koira istumaan lakanan viereen
2. Heittele namit lakanalle, muista palkata haukkua paikallaolosta
3. Ensimmäisellä kerralla taita lakana vain puoliksi ja auta koiraa etsimisessä
4. Myöhemmillä kerroilla vaikeuta lakanapiiloa taittamalla ja kieputtamalla lakanaa enemmän
5. Palkkaa vielä kerran koira ja vapauta se etsimään ruokansa.

Iloista loppuviikkoa!

Leikkivä koira

Ainon aika "ongelmakoirana" on ohi. Kuuden kuukauden työ Jenny Frantsin kanssa on saanut aikaan sen, että minulla on toimiva koira ja toimivampi koira. Yllättävää kyllä, Nipsu on se toimiva koira ja Aino on se toimivampi koira.

Käytännössä yleisesti ottaen Aino on rennompi, haistelee rauhallisesti ulkona ja leikkii enemmän. Lenkillä Aino toimii kuten 1-vuotias labradorinnoutaja toimii - innokkaasti ja leikkisästi. Ei enää remmirähjäämistä.

Miten koulutuksemme sisällön voisi summata? Pääosin siten, että henkinen ja fyysinen aktiivisuus tasapainoon. Lisäksi monta monta tuntia treeniä sen oman ongelmakohdan kanssa.

Alla muutamia virikevinkkejä.

Aino etsii nameja pitkästä ruohikosta.

Rikkinäisen pehmolelun sisään piilotetut namit - helppoa ja halpaa.

Syksyn lehtien alle piilotetut namit.

Tuloksena iloinen, onnellinen ja väsynyt koira.

Mukavaa viikonloppua!