Yökyläilyä ja trimmailua!

Nipsu oli viime viikonloppuna yökylässä Lumo-siskonsa ja Taika-äitinsä luona. Yökyläily oli sujunut varsin riehakkaasti - Nipsu oli ottanut kaiken ilon irti siitä, että kerrankin oli koiraseuraa. Yleensä Nipsulla on koiraseuraa ulkona lenkkeillessä, mutta sisällä harvemmin. Teimme sunnuntaina tyttöjen kesken (minä, Hanna & kolme koissua) vielä parin tunnin lenkin ennen kotiinlähtöä. Nipsu olikin kyllä väsynyt sitten kotona - nukkui kaksi päivää melkein putkeen! Keskiviikkona menimme vasta seuraavan kerran pitkälle metsälenkille. Silloin ei ollut vielä pakkasta, joten pääsimme taas rämpimään mutapolkuja pitkin. Nipsun turkkikin vaihtoi väriä punaisesta ruskeaan lenkin aikana.

Torstaina koulun jälkeen hain Nipsun kotoa ja ajelimme sitten Lumo-siskoa ja Taika-äiskää lenkittämään. Tytöt olivat innoissaan ja ihmeissään näin pikaisesta jälleennäkemisestä. Veimme Kallen kanssa kaikki kolme tyttöä trimmaukseen. Siinä oli aikamoinen urakka. Taika-rouva käyttäytyi hienosti trimmauspöydällä ja me odottelimme odotustilassa. Seuraavaksi olikin junioreiden vuoro. Molemmat käyttäytyivät mallikkaasti pöydällä. Nipsun turkissa oli vähän enemmän siistimisen varaa, mutta molemmilta siis siistittiin lähinnä tassuja ja korvia. Sellaista, mitä voi kotonakin tehdä (jos vain osaisi). Kaikista koirista tuli erittäin nättejä (niin kuin ne kyllä olivatkin jo ennen trimmiä) ja varsinkin Nipsun ulkonäkö muuttui paljon, kun pörrökarvaa lähti paljon. Yritämme ehtiä ottaa Nipsusta viikonloppuna nätin seisotuskuvan ja laittaa sen blogiin. Trimmausten jälkeen ajelimme Hervantaan ja voin kertoa, että kolme koiraa flekseissään ja hyytävän kylmä tuuli ei ole hyvä yhdistelmä! Meidän takapihan oviaukon edessä on rivi pylväitä ja tietysti jokainen koira halusi kiertää oman pylväänsä. Siinä olin sitten sormet jäässä fleksejä selvittelemässä, ja fleksithän olivat tietysti kaikki punaisia. Sekään ei helpottanut hommaa kovin. Onneksi koirat seisoskelivat lähettyvillä nätisti ja pääsimme pian sisälle. Tästä kokemuksesta viisastuneena opastin koirille tiukan järjestyksen, mitä tuli noudattaa, kun lähdimme takaisin ulos rappusia pitkin. :-D

Tänään perjantaina meillä on ollut taas mukava päivä. Tai no aamuisen ikävän ruotsin tentin jälkeen on ollut mukava päivä. Kävimme koirakahvila Vainussa nauttimassa lounasta ja Nipsu sai tietysti herkullisen koirien piparin, joka oli koristeltu koirien suklaalla! Olimme hetken aikaa ainoat kahvittelijat, mutta hetken päästä kahvilaan tuli 2- vuotias kultainennoutaja. Koirat nuuhkaisivat vähän toisiaan, mutta kultsu nyrpisti nenäänsä Nipsulle. Lähempää tuttavuutta ei sitten tehtykään. Koirakahviloinnin jälkeen palasimme Hervantaan ja teimme vielä ystäväni kanssa metsälenkin. Metsälenkki meinasi päättyä erittäin epäonnisesti, sillä myrskyn vuoksi puita oli paljon kaatunut ja aivan loppulenkistä suuri kuusi kaatui noin 50 metriä meidän takanamme. Sitten talsimmekin vauhdilla pois metsästä ja pariin päivään ei tarvikaan mennä metsälenkille. Sen verran oli vaarallisen näköisiä konkeloita metsä täynnä. Tänään olimme illalla vielä reippaita, sillä meillä oli Tamskin tokotreenit. Harjoittelimme jääviä liikkeitä. Meillä on ollut Nipsun kanssa treenitön viikko. Sain kuitenkin taas uutta intoa ja nyt ajattelin tehdä tulevan treenikalenterin ihan paperille ja kynälle. Olen yrittänyt pitää treenikalenteria täällä blogin kalenterissa, mutta suunnitelma kokonaisuutena voisi olla helpompi hahmottaa paperilta. Päivittelen blogin kalenteriin kuitenkin vielä treenien lopputuloksia, mutta suunnitelmia en niin paljoa. Huomenna aamupäivällä on vuorossa pentujen agilitytreenit! Toivottavasti Nipsu ei tällä kerralla yritä pissata eikä kakata halliin sisälle. Viimeksi meinasi tulla molemmat vahingot. Kyllä hävetti! Hallin pihapiiri on niin "hajustettu" erilaisten koirien ominaishajuilla, ettei Nipsu voi käydä siinä asioillaan. Hallissa on siis 10 euron sakko pissa- tai kakkavahingosta ja vahingosta koituu myös paheksuvia katseita!

Onneksi täällä kotona sisäsiisteys on jo varmaa. Sitä se ei kuitenkaan kauaa ole ollut. Nipsu on tainnut luulla, että eteisen matolle saa pissata. Sain neidin pari viikkoa sitten kiinni itse asioiltaan ja selvensin, että näin ei ole. :-D Sen jälkeen on pissat ja kakat tulleet ulos. Öisin pystyy olemaan kymmenen tuntia ilman tarpeidentekoa (viime yönä vein kymmeneltä ulos ja aamusti puoli kahdeksalta) sekä päivisinkin monta monta tuntia, vaikka olisimme kotona. Olen siis todella iloinen tästä kehityksestä, sillä tämä sisäsiisteysopettelu on kestänyt jo tarpeeksi kauan!

Ihanaa muuten, kun on satanut lunta! Olemme molemmat Nipsun kanssa riemuissamme! :-)

- Mirjami

Treeniperjantai!

Eilen jo vähän vihjailin tämän päivän suunnitelmistamme. Vietimme tänään Nipsun kanssa kolme tuntia tv-kuvauksissa! Osallistuimme siis Jirka Vierimaan vetämään Koira-ajokortti-harjoitteluun, joka samalla kuvattiin telkkariin. Treenasimme luoksetuloa, paikallamakuuta ja seuraamista. Teimme harjoittelut kahdessa porukassa, joissa molemmissa oli kuusi koirakkoa. Lähdimme harjoittelemaan ihan perustasolta, sillä kaikki koirakot olivat eritasoisia. Teimme ensin ilman koiria namitusharjoituksia pareittain. Sitten otimme koirat mukaan ja leikimme vähän kontaktipeliä. Ensin koira haistelee omiaan ja katseesta saa omistajan "aktivoitua". Palkkiona ensin nami ja sitten myöhemmin luoksetuloharjoituksissa palkkiona juoksupyrähdys taaksepäin ja sitten nami. Paikallamakuuharjoituksissa koitimme ensin, kuinka kauan koira voi olla paikoillaan ilman namitusta. Aika hämmästyttäviä aikoja sieltä tuli! Teki ihan hirveästi mieli namittaa Nipsua, kun näin olemuksesta, että kohta nousee, kohta nousee... Reilu 30 sekuntia pysyi kyllä hienosti maassa ilman liikettä ja palkkiota. Luoksemakuuta harjoittelimme myös niin, että omistaja liikkui koiran ympärillä. Jirka kävi kiertelemässä koirakkojen luona ja meidän kohdalla teimme sellaisen harjoituksen, että Jirka asteli Nipsun yli ja härnäsi vieressä. Ensimmäisellä kerralla Nipsu hämmentyi niin, että nousi istumaan. Tämän jälkeen pysyi kuitenkin nätisti maassa. Seuraamista harjoittelimme muunmuassa ohitustilanteissa. Hienosti se sujui ja saimmekin kommenttia, että kyllä näkee, että on treenattu. :-) Saimme sponsoreilta vielä pienet kiitoslahjat. Treenien lopuksi Jirka pyysi vielä Nipsua ja yhtä bordercollieta jäämään lisäkuvauksiin. Treenasimme kolmistaan kadulla seuraamista ja toisen koiran ohittamista. Katsotaan nyt, näkyykö minua ja Nipsua sitten ihan telkkarissa! Ohjelma on FoxTV:n ShowHau. Meidän kuvausten ensimmäinen osa esitetään tiistaina 4.12.

Kuvaustreenien jälkeen palasimme kotiin ja Nipsu pääsi ottamaan päiväunet. Tästä muutaman tunnin jälkeen jatkoimme treenaamista Tamskin tokokurssilla. Nipsulla sujui aivan valtavan hienosti keskittyminen sielläkin! Harjoittelimme jääviä liikkeitä. Maahanmeno liikkeestä onnistuu hyvin, mutta seisominen on hankalaa. Nipsu suorittaa sen kyllä nopeasti, mutta tuppaa liikuttamaan etujalkojaan odottaessaan palkkiota. Hyvällä alulla siis olemme kuitenkin, lisää treeniä jääviin liikkeisiin vielä. Seuraaminen onnistuu jo tosi hyvin! :-)

Nyt viikonlopun viettoon!

- Mirjami

Naksuttelua jälleen kerran

Miten olenkaan unohtanut naksuttimen käytön? Innostuin jälleen lukemaan Naksutinkoulutus- kirjaa ja innostuin valtavasti naksuttelusta. Nyt olenkin kulkenut ilta- ja aamulenkit Nipsun kanssa naksutin kädessä. Nipsu on tajunnut, että monesta asiasta saa namia. Vilkaisu ohikulkijoihin - katse minuun - naks ja nami! Vilkaisu toisiin koiriin - katse minuun - naks ja nami! Käytämme sanatonta viestintää ja Nipsu ymmärtää mitä haluan ja millä tavalla saa namin. Aion ottaa tottelevaisuuskoulutukseenkin naksuttimen mukaan. Se tuo mielestäni lisää mielekkyyttä koiralle, kun palkkio tulee täsmällisesti oikeasta liikkeestä. Lisäksi se tuo nopeutta liikkeisiin ja todella sitä innostusta.

Naksutinkoulutuksesta muihin treeneihin... Pääsimme Nipsun kanssa Tamskin pentuagilityyn! Jes! Olen tarkastanut päivittäin Tamskin sivut, josko sinne tulisi joku meille sopiva agilitykurssi. Toissapäivänä tuli ja lähetin heti täpinöissäni ilmoittautumiskaavakkeen ja seuraavana päivänä tulikin vastaus, että mahdumme kurssille.

Huomenna minulla ja Nipsulla on jännä päivä. Kerron myöhemmässä päivityksessä aiheesta lisää, mutta sen verran voin paljastaa, että Nipsusta taitaa tulla TV-tähti! ;-) Hauskuus ei huomiseen lopu, sillä perjantai-iltana on vielä toko-treenit ja lauantaina vasta kiva päivä onkin; päivällä menemme agitreeneihin ja siitä suoraan viemme Nipsun Lumo- siskon ja Taika- äidin luokse yökylään.

Nipsu-juniori (9 kuukautta tuli täyteen eilen, 21.11.) ja porkkana-lelu

Mukavaa viikonloppua!

- Mirjami

Mahtava viikonloppu!

Onpa ollut kyllä ihana viikonloppu! Perjantaina saimme vieraita - ohjelmassa oli ensin lenkkeilyä ja treenailua koirien kanssa, myöhemmin nautiskeltiin pöydän antimista ja glögistä sekä kävimme laulamassa karaokea. Nipsu oli aivan innoissaan Hannan, Jarnon, Lumo- siskon ja Taika- äiskän vierailusta. Silloin pääsi sohvallekin, mitä ei normaalisti saa tehdä. Lauantaina kävimme vielä aamutuimaan metsälenkillä.

Tänään heräsimme Nipsun kanssa taas aikaisin - Nipsu tosin olisi halunnut jäädä vielä nukkumaan. Lähdimme kohti Tamskin tallia Sääksjärvellä. Olimme ilmoittautuneet harjoituskoirakoksi koulutusohjaajakurssille, ALO-tasolle. Mukana oli kuusi koiraa. Ensin teimme luoksepäästävyysharjoituksen. Nipsu malttoi pysyä hienosti perusasennossa ja kontaktissa vain muutamilla nameilla. Seuraava harjoitus oli paikallamakuu. Aikana oli 2,5 minuuttia eli pidempi mitä olemme milloinkaan vielä kokeilleet. Palkkasin Nipsua välillä ja pidensin hiljalleen matkaa. Pisin välimatka Nipsuun oli noin 4 metriä. Tavoite on se 10 metriä eli vielä on tekemistä. Olisi voinut onnistua, mutta en viittinyt nyt ottaa riskiä, että Nipsu olisi karannut toisen koiran luo. Seuraamista harjoittelimme myös. Kouluttajat olivat aivan parhaita! Saimme todella paljon hyviä neuvoja! Nipsu seurasi aivan loistavasti, teimme lyhyitä sarjoja ja käännöksiä aina väliin. Nipsun paikka minuun nähden seuraamisessa oli hyvä, ainoastaan namin annossa meinaa hypähdellä vähän. Eli palkkaus vain alemmas ja sillä se hoituu. Sain myös vinkit, miten voisin palkata lelulla. Hetken päästä harjoittelimme myös jääviä liikkeitä. Seuraamisesta seisominen onnistui hyvin. Hieman nopeampi pysähdys pitää vielä hioa treenaamalla.

Tänään minun ja Nipsun ohjelmassa vain lepäilyä ja hieman kouluhommia. Illalla agilitytreenit. Ajattelin pitää Nipsulle rauhoittumisharjoitukset kentän laidalla. Parit oksennukset tuli muuten eilen aamulla, mutta enää ei ole tullut.

- Mirjami

Huh, mikä päivä!

Varasimme tiistain eläinlääkärin yhteydessä saman viikon torstaiksi seuraavan ajan. Kyseessä on siis taas oksentelu. Tiistain eläinlääkärissä Nipsusta otettiin yksi röntgenkuva, mutta masu oli niin täynnä ruokaa, ettei varjoainekuvausta voitu silloin tehdä. Nyt on otettu siis kolmet röntgenkuvat oksentelun selvittämiseksi. Aluksi luulimme luumassan aiheuttavan oksentelut. Luumassa kuitenkin poistui mahalaukusta ja oksentelu jatkui parin päivän päästä. Varasin heti uutta aikaa eläinlääkärille. Tällä kertaa toimenpiteenä oli varjoainekuvaus. Sillä haluttiin varmistaa, ettei Nipsulla ole suolitukosta.

Päivämme alkoi tänään eläinlääkärivisiitillä Hakametsässä. Menimme Nipsun kanssa heti röntgenhuoneeseen. Nipsu asettui röntgenpöydälle ja venytti itsensä niin pitkäksi kuin sai ja jäi siihen asentoon odottamaan. :-D Hoitaja naureskeli, että Nipsu on kyllä hyvin oppinut röntgenkuvauksen tekniikan. Sitten odottelimme, kun hoitaja kävi teettämässä kuvan. Hoitaja palasi varjoaineen kanssa, joka oli ruiskussa ja osa mukissa. Hoitaja kumartui Nipsun tasolle ja seuraavalla sekunnilla Nipsu olikin jo lipittänyt osan mukissa olevasta varjoaineesta. Päätimmekin syöttää loput varjoaineet ruokakupista eikä ruiskuttaa suuhun. Kovalla innolla meni alas, reipas potilas. :-D

Otimme heti seuraavan kuvan, jossa siis näkyi varjoaineen leviäminen mahalaukkuun. Tästä seurasi minulle vaikein osuus. Teimme Nipsulle oman pedin heräämön häkkiin. Jätin Nipsulle oman viltin ja muutamia leluja. Nipsu meni hienosti makoilemaan häkkiin, kun osoitin sinne oman pedin. Sitten täytyikin vain lähteä pois vähin äänin! Varjoainekuvia otettiin aluksi 15 minuutin, puolen tunnin ja tunnin kuluttua. Näistä kuvista eteenpäin sitten kahden tunnin välein. Kahden aikoihin huomasin, että eläinlääkäriltä oli soiteltu. Riensin siis sinne pikavauhtia. Harmikseni sieltä olisi vain soiteltu, että röntgenissä on kiirettä ja hetken aikaa vielä kestää. Matkasimme siis uudelleen Nipsua hakemaan kolmelta.

Kävimme ensin katsomassa röntgenkuvat hoitajan kanssa. Hyvin näkyi, että varjoaine kulkee mahalaukusta ohutsuoleen ja sieltä paksusuoleen. Mahalaukun kohdilla varjoaine oli hieman tarttunut mahalaukun limakalvoon. Tämä kertoo, että masu on vieläkin ärtynyt. Hoitaja kehui, että Nipsu on ollut erittäin kiltti potilas. Harvoin kuulemma koirasta saa otettua röntgenkuvia ilman lisäapua ja ilman nukutusta. Nipsusta hän oli kuitenkin saanut helposti otettua kuvat. Kuvien oton jälkeen neiti oli tomerasti kävellyt takaisin suoraan häkkiinsä. Lähestyessämme heräämöä kuulimme jo itkuvalitusvirren. Hoitaja kertoi, että naapurikoira on vähän itkuisampi. Pääsimme heräämöön ja siellä Nipsu nukkui sikeästi kauheassa itku-ulinassa. Oli vähän ihmeissään, kun me tulimme paikalle. Meinasi suunnata taas kohti röntgenhuonetta, kun ei ollut heti hihnassa kiinni. :-D

Nyt Nipsu on kotona ja tämä ilta on ollut aivan lepoilta. Vähän meinasi Nipsusta aluksi leikityttää, mutta nyt on nukkunut sikeästi omassa kopissaan. Huomenna on tiedossa leikkipäivä, kun Lumo- sisko ja Taika- äiskä tulevat kylään! Menemme myös käymään siellä Tamskin tokotreeneissämme, Lumo ja Taika "häiriönä" meille. Aiheena on siis ohitus ja häiriötreenit. Nipsun suurin häiritsevä tekijä onkin Lumo- sisko, jonka kanssa tekisi mieli aina vain leikkiä.

Eläinlääkäri kirjoitti kotiuttamisohjeeseemme: "Hyvää tulevaa viikonloppua reippaalle Nipsulle!"
Toivotan kaikille lukijoille sitä samaa!

- Mirjami

Kontrolliröntgen ja Koirakahvila Vainu

Lisäyksenä vielä hauska juttu! Melkein meinasin unohtaa, että saimme Kallen kummitädiltä hauskan "rotumääritelmän" koirasta ja omistajastaan. :-D Poimin tähän muutaman kohdan siitä.
Novascotiannoutajan ja omistajansa otsa on pyöreä. Tämä kertoo älystä ja huikeasta oppimisesta. Muiden on vaikea pysyä tämän kaksikon perässä. Reilusta ja rempseästä luonteesta kertoo jämäkkä, lyhyehkö nenä. Kaksikolla riittää tahdonvoimaa ja persoonallisuutta. Helpolla kaksikko ei anna periksi, jos on jotain päättänyt. Lisäksi kaksikko tarvitsee poikkeuksellisen paljon tekemistä, ja mikäli joku haluaa asettaa niille rajoja, häneltä kysytään sitkeyttä. Aivot ohjaavat tämän nokkelan parivaljakon tekemisiä, mitä on joskus vaikea uskoa.

Voi että, kun naurattaa luonnekuvaus! :-D Kyllä osuu niin yksiin meidän tapauksessa. :-D

Sitten palataan alkuperäiseen päivitykseen..

Kävimme toissapäivänä perjantaina kontrolliröntgenissä luumassan takia. Mahalaukku oli vieläkin ärtynyt, mutta ei enää yhtä ilmava ja iso. Luumassakin oli jo siirtynyt suolen puolelle, hienoa! Nipsu oli kyllä taas reipas tyttö, pysyi aivan paikoillaan röntgenin ajan. Saimme herkkämasuisille koirille tarkoitettua ruokaa ja mahansuojalääkettä eläinlääkäristä. Sitten olikin aika siirtyä viikonlopun viettoon!

Luumassan poistumisen kunniaksi menimme kolmistaan Koirakahvila Vainuun. Vainussa ei ollut sillä hetkellä muita asiakkaita. Valitsin Nipsulle miedon herkun, maksamakkara-maissi-keksin. Itse söimme herkulliset kanatoastit! Myynnissä oli hauskoja koira-aiheisia tavaroita ja tietysti koiratarvikkeita.

Nipsu surkeana: "Eikö tuota keksiä saisi jo syödä?"

Kannattaa mennä visiitille Vainuun, palvelu oli hyvää ja syötävät herkullisia! :-) Nipsu oli aivan intoa piukassa, kun pääsi uuteen ja outoon paikkaan, jossa koirillekin tarjoiltiin lautasilta herkkuja.

Nipsun toipuminen oksenteluista ei kuitenkaan sujunut niin hyvin kuin toivoin. Viime yönä Nipsu oksensi monta kertaa, aluksi ruokansa ja lopuksi vain mahanestettä. Tiedä sitten, mikä siellä on voinut masua ärsyttää. Nyt näyttää taas paremmalta. Olen antanut ruokaa tänään ihan pienissä erissä runsaan mahansuojalääkkeen kera. Yleistila on ollut koko ajan hyvä ja pirteä.

Tänään menemme illalla agility-treeneihin. Tällä kertaa paikalla ovatkin varmaan vain Nipsu ja Temppu- veli eli saamme treenailtua oikein tehokkaasti ja koirat vapaana. :-)

- Mirjami

Reissu eläinlääkäriin

Olimme tänään Nipsun kanssa eläinlääkärivisiitillä. Koko käynti alkoi minun lompakkoni kannalta huonosti, sillä Nipsun papereissa ei lukenutkaan vakuutusnumeroa eikä suoraveloitus vakuutusyhtiöltä ollutkaan mahdollista. Maksoin eläinlääkärissä siis kaikki kulut ja soittelen vakuutusyhtiöön huomenna, jos vaikka silloin jonot eivät olisi yhtä pitkiä kuin tänään.

Eläinlääkärimme kirjoitti kaikki tiedot Nipsusta ylös, sillä olimme ensimmäistä kertaa Hakametsän eläinlääkäriasemalla. Tämän jälkeen nostin Nipsun pöydälle ja eläinlääkäri tunnusteli vatsaa, katsoi hampaat ja mittasi lämpötilan. Opin, että mahalaukun palpointi koirilta on mahdotonta, sillä se jää kylkiluiden alle. Tutkimuksissa kaikki vaikutti normaalilta. Eläinlääkäri kysyi, olisiko Nipsu mahdollisesti voinut syödä jotain vierasesineitä. Sanoin, että se on erittäin todennäköistä. Nipsu on kova tyttö syömään mitä tahansa maasta löytyykin. Siitä sitten suuntasimme röntgenhuoneeseen. Nipsusta otettiin kaksi röntgenkuvaa: toisen aikana Nipsu oli selällään ja toisen aikana kyljellään. Olin mukana kuvauksen ajan. Nipsu pysyi hienosti paikoillaan, vaikka asento ei näyttänyt kovinkaan miellyttävältä. Onneksi minulla oli mukana pari nakkia, niiden voimalla Nipsu malttoi hienosti. Pääsimme miltei heti katsomaan eläinlääkärin kanssa kuvia. Niissä näkyi, että mahalaukku ja suolisto ovat ärtyneet. Mahalaukussa oli luumassaa. Lisäksi mahalaukku näytti isolta ja ilmavalta. Eläinlääkäri määräsi vielä otettavaksi verikokeet varmuuden vuoksi. Nipsu näytti jälleen kerran taitojaan ja seisoi hievahtamatta, kun hoitaja otti verta toisesta etutassusta. Suoni pullotti hyvin ja verta saatiin kertapistolla.

Odottelimme aulassa verikokeen tuloksia vartin verran. Veriarvot (punasolut, valkosolut ja tulehdusarvot) olivat normaalit. Verikoe piti ottaa mahdollisen anemian ja kuivumisen varalta. Onneksi Nipsulla ei ole ollut ripulointia, silloin tilanne olisi vakavampi.

Saimme kotiinviemisiksi parafiiniöljyä, jota olen Nipsulle viikon aikana jo syöttänytkin, sekä mahaa suojaavaa lääkettä, joka annetaan noin tunti ennen ateriaa. Näitä annetaan nyt kahden päivän ajan ja perjantaina on sitten kontrolliröntgen, jossa katsotaan, onko luumassa edennyt johonkin suuntaan. Nipsu viettää nyt toipilaselämää ainakin parin päivän ajan. Pikku potilas on erittäin reipas, vaikka eläinlääkärikäynti väsyttikin kovin. Lenkit tehdään hihnassa ja rajuja liikkeitä vältetään. Hyvä, että asia tutkittiin kunnolla! Huomenna minulla on onneksi vapaapäivä, jonka voin viettää pienen toipilaan kanssa. <3

- Mirjami

Mahakipuilua

Pikaisena päivityksenä: Nipsulla on huomenaamulla eläinlääkäri oksentelujen vuoksi. Eläintenhoitaja ei kuitenkaan pitänyt tilaa vakavana, kun yleiskunto on niin hyvä. Viime yönä ei tullut oksennusta, jes! Olemme nyt antaneet parin päivän aikana koirien maitohappobakteerijauhetta ruuan seassa. Eilen kävimme Faunatar- eläinkaupassa ja Nipsu sai valita minkä namin halusi. :-D Mukaan tarttui koirien "hotdog" eli sisällä sonnin häntä ja kuoret vaaleata puruluuta. Ostin Nipsulle myös pari treenilelua, jotka on tosiaan vain treenejä varten. Eilen otimme jo käyttöön uuden puisen noutokapulan, joka löytyi myös Faunattaresta. Innostin Nipsua niin paljon ottamaan sen suuhun, että neiti meni ihan ylikierroksille ja alkoi haukkua ja vinkua. Pidimmekin hetken tauon koulutuksesta ja sitten taas jatkettiin paremmalla menestyksellä. Meidän noutotreenit ovat ihan alkutekijöissä ja eilen meillä oli pitotreenit.

Nipsulla on ollut tällä viikolla ihmeellistä oksennustaipumusta. Miltei joka toinen yö on tullut mahan sisältö ulos. Epäilimme kasvattajan kanssa, että johtuisi ahmimisesta. Nyt olemme kuitenkin antaneet ruokaa vähissä erissä ja nappulat veteen liotettuna, eikä sekään ole auttanut. Huomenna siis soittoa eläinlääkärille. Oksennukset ovat tulleet poikkeuksetta öisin.

Nipsu on ollut yöllisistä oksennuksista huolimatta niin hyvässä kunnossa, että olemme tehneet normaalit treenit ja lenkit. Perjantaina olimme Tamskin tokotreeneissä harjoittelemassa hyppyä ja hienostihan se sujui. Aika alkutekijöissä olemme siinä, mutta Nipsu edistyy siinäkin niin nopeasti kuin vain treenata ehtii. Tällä hetkellä taso on se, että namialusta on esteen toisella puolella, otan Nipsun perusasentoon toiselle puolelle ja annan luvan hypätä.

Lauantaina olimme Ylöjärven mätsäreissä. Siellä oli jos jonkinnäköistä koiraa, toiset räksyttivät ja toiset räyhäsivät. Huh. Kisailimme sarjassa pennut 8-14 kk. Juostessamme ympyrää Nipsu alkoi pomppia toinen takajalka ylhäällä. Syy tähän selvisi, kun pysähdyimme: neiti lysähti maahan ja alkoi kovasti rapsuttaa koirantaustaansa! :-D Kyllä meinasi naurattaa! Seisonta onnistui kuitenkin hyvin. Tuomari pyysi meitä juoksemaan vielä extrakierroksen. Saimme sitten sinisen nauhan. Lumo- sisko esiintyi nätisti ja sai punaisen nauhan omassa parikisailussaan. Sinisten kisoissa sijoitumme viidensiksi, samoin kuin Lumo sijoittui punaisten viidensiksi. Hyvää treeniä oli, sillä paikkana oli parkkihalli ja mukana paljon koiria.

Tänään illalla viikon odotetuimmat treenit: agilitytreenit!

Aurinkoista sunnuntaipäivää!
- Mirjami