Ainon terveiset

Kukkuu, sanoo Aino!

Hauskaa on ollut, vaikka mamma on töissä ollutkin.

Joulukin lähestyy, sitten saan ehkä kinkkua, namskis!

Muistakaa myös nukkua pitkään, minua jo vähän väsyttää.

Rakkaudella,

Aino 

DOBO!

Meillä on uusi harrastus!

Tässä kuvapläjäys meidän neljänsistä treeneistä. Yksi treenikerta kestää meillä noin viisi minuuttia per koira. Nipsu on jo varsin hyvä tasapainoilemaan, Aino ottaa tämänkin harrastuksen hauskanpidon kannalta.

Treenien jälkeen, kun olen laittanut pallon piiloon, koirat seuraavat minua jonkin aikaa tökkien kirsuillaan "Haeppa mamma vielä se pallo, niin leikitään!".

Varsin kiva yhteistekeminen siis!

- Mirjami, Nipsu ja Aino

Kokkailuhetki!

Pari vinkkiä koirien treeninamujen valmistamiseen. Nämä namut olen todennut edulliseksi valinnaksi. Lisäksi ne tukevat koirien normaalia ruokavaliota, eivät sisällä hurjia määriä suolaa tai muuta koiralle haitallista.

Kuivatut maksanamut valmistuvat yksinkertaisuudessaan näin:

Osta maksaa, joko ihmisten ruokana (kallista) tai koiran ruokana (halpaa). Tähän satsiin käytin kaksi pakastettua sian maksaa.

Aloita valmistelut ajoissa nostamalla maksakimpaleet sulamaan. Tässä kestää tovi jos toinenkin. Jäistä maksaa ei kannata lähteä työstämään. Maksaa voi sulatella kuumassa vesihauteessa.

Siivuta maksa viipaleiksi, varo sormiasi!

Keitä maksasiivuja, kunnes väri muuttuu punaisesta harmahtavaksi.

Pilko jäähtyneet maksasiivut treeninamien kokoisiksi kappaleiksi ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle.

Kuivattamiseen kannattaa varata aikaa. Pidä uunia päällä noin 100-175 asteessa, luukku hieman raollaan. Ota uunista pois, kun ovat mielestäsi (koirasi mielestä) tarpeeksi kovia ja kuivia.

Nam, maistuvat varmasti! Muistathan kuitenkin rajoitukset maksan määrän suhteen koirien ruokailussa.

Apukokeille kannattaa antaa puuhaa oman kokkailun ajaksi. Muuten kirsut saattavat tehdä liian läheistä tuttavuutta uunin luukun kanssa.

Kuivatut lihanamut tehdään allaolevalla tavalla:

Sekoita yhteen raaka liha, kananmunat, satunnaiset herkut ja mausteet. Tässä käytin kilon koirille tarkoitettua nauta-sika-lihaa, kolme kananmunaa ja omenaviipaleita. Mausteina hieman valkosipulia ja grillimaustetta.

Sekoitus levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Kuivatetaan uunissa, kunnes namit ovat sopivan kuivia. Tässä erässä kuivatus kesti tunteja, asteita oli 50-100.

Lopuksi paloittele namit.

Nipsu sai tietysti hoitaa esipesun.

Maukasta viikonloppua!

- Mirjami ja koirat

Älypeli nimeltään omena

Kuinka käy, jos annat koirallesi omenan?

Vaihtoehtoja on empiirisen tutkimukseni mukaan ainakin kaksi.

1. Nipsu -tyyli

"Aika kitkerää, mutta syötävä on, mitä annetaan."

2. Aino -tyyli

"Häh? Mitä? Täh? Mikä tää on?!"

Jälleen kerran helppo älypeli koiralle, joka ei maksa maltaita!

- Mirjami ja koirat

Koiralauantai

Meidän koiralauantai piti sisällään pitkän metsälenkin umpimetsikössä (tällä kertaa en edes eksynyt!), koirien kanssa leikkimistä pihaan jääneellä lumikasalla, voimien keräämistä tulevaa varten.

Nipsu jäi kotiin nakertelemaan pakkasesta tullutta Kongia (piti sisällään iltaruuan), kun minä ja Aino lähdimme koiratreeneihin. Treenaamme ryhmässä, Jennyn ohjauksessa, keinoja, miten saan tuon vauhtitassun pidettyä sopivassa vireystilassa.

Aino treenasi niin tehokkaasti, että onkin nyt retkottanut lattialla kotiin tultuamme. Nipsulla olisi riittänyt vielä virtaa leikkeihin, mutta Aino ei niihin lähtenyt. Nipsu otti kohteekseen sitten pehmolelupupun, joka onkin jo aika kovia kokenut tyttöjen leikeissä.

Rentoa viikonloppua!

- Mirjami ja väsyneet koissut

Onni on ...

Luun jyrsimistä.

Nipsu näyttäisi nauttivan elämästään suhteellisen paljon.

Nauttikaa tekin, lukijat!

- Mirjami ja koirat

Virikevinkki

Haastan lukijat antamaan omalle koiralleen hetken mahdollisuuden toimia lajityypillisellä tavallaan, sallitusti!

Koirat ovat kyläkoira-ajoistaan lähtien hankkineet ravintonsa etsimällä. Nykyisin kotikoirat saavat ruokansa suoraan ruokakuppiin, vailla mitään haastetta.

Koiran saa iloiseksi ja tyytyväiseksi antamalla sen säännöllisestä toteuttaa omia lajityypillisiä tapojaan. Tässä niistä yksi esimerkki. Voit antaa koiran syödä aamu- ja iltaruokansa ja samalla haastaa sen käyttämään aivonystyröitään.

Tarvitset pahvilaatikon, jonka koko on suhteutettu koiran kokoon ja etsintätaitoihin. Pahvilaatikkoon voit laittaa sisälle rypistettyjä sanomalehtiä, maitotölkkejä ja muuta pahvia. Samalla saat pahviroskat kierrätettyä hyötykäyttöön!

Ainon pahvilaatikossa oli ruokanappuloita, lihapullan palasia ja suurimpana herkkuna: possunkorva.

Possunkorva löysi tiensä nopeimmin Ainon suuhun.

Nipsu on jo erikoistunut kaikenmoiseen etsintään, joten sillä oli isompi pahvilaatikko ja enemmän täytettä siellä.

Meillä tytöt penkovat pahvilaatikkonsa eri huoneissa, rauhallisessa ympäristössä.

Hyvää viikkoa!

- Mirjami ja koirat

PS. Pahvilaatikkopiilo kannattaa ottaa ruokailun jälkeen lattialta talteen kahdestakin syystä. Ensimmäiseksi turvallisuussyy: varmista, ettei koira syö mitään, mikä ei ole ruokaa (esimerkiksi pahvin palasia, mahdollisia teipin palasia pahvilaatikosta). Toiseksi: pahvilaatikkopiilo pysyy jännänä juttuna, kun sitä ei ole mahdollisuus penkoa koko ajan!

Naksutinkoulutus, osa 2

Aiheena kohdetyöskentely, kuvaesimerkeissä Aino ja Nipsu.

Mikäli tämä on ensimmäinen kertasi naksutinkoulutuksesi parissa, suosittelen perehtymistä edelliseen naksuttelua koskevaan päivitykseen.

Kohdetyöskentely on helppo temppu opettaa koiralle ja siitä voit varioida eri vaikeusasteita.

Kuva 1: Ainon ensimmäinen tutustuminen punaiseen muovikanteen. Naksaus + nami, kun pelkästään katse suuntautuu kohteeseen.

Kuva 2: Vaatimustaso nousee, kunhan koira tajuaa jutun jujun. Tässä pelkkä kohteen katse ei enää riitä, vaan kohdetta pitää koskettaa nenällä. Koskettamisesta välitön naksaus + nami.

Kuva 3: Nami annetaan kohteen lähettyviltä. Tietysti koira haluaa pysytellä kohteen lähettyvillä namin toivossa, joten voit heittää huijausnamin poispäin oikean palkan jälkeen. Näin saat koiran taas lähestymään kohdetta ja palkkaamaan koiran oikeasta käytöksestä.

Muista tässäkin treenissä: 5 toistoa ja sitten tauko.

Nipsun toiminta kohdetyöskentelyssä on niin nopeaa, ettei sitä saanut kuvalle tarkasti tallennettua.

Lopuksi tutustuminen Jätä-käskyn alkuopetteluihin.

Kuva 1: Nami nyrkissä, koira saa yrittää namia keinolla millä hyvänsä. Älä sano koiralle mitään, pysy rauhassa paikoillasi.

Kuva 2: Heti kun koira kääntää katseensa naminyrkistä pois, tulee naksaus + nami. Nipsun kanssa tätä on jo harjoiteltu, joten vaatimuksena on silmiin katsominen. Lisäksi vaikeutin treeniä avaamalla nyrkin. Palkkionami tulee kuitenkin toisesta kädestä.

Treeni-iloa!

- Mirjami ja koirat

HAU!

Tiivistelmä uusimmasta tiedosta koskien koirien haukkumiskäyttäytymistä, lähde lopussa.

Oma kokemukseni sisällettynä tekstiin, erottuu tällaisena tekstinä.


Koiran käyttäytyminen: haukkuminen

Koiran kaikella käytöksellä on syy. Haukkumisen syynä voi olla monta seikkaa, jolloin ratkaisukaan ei usein ole yksinkertainen. Useinkaan haukkumisen syy ei kuitenkaan ole meidän ihmisten ärsyttäminen!

Geneettiset syyt ovat yksi peruste nykykoirien haukkumiselle - aikojen saatossa on ollut kannattavaa, että koira ilmoittaa ihmisilleen potentiaalisista uhkista.

Nykyäänkin koira saattaa hyvinkin ilmoittaa ihmiselleen potentiaalisista uhkista, eli useimmiten vierailijoista. Usein ihminen huomaamattaan kannustaa tähän käytökseen.


Missä tilanteissa koira haukkuu?

Tilanne 1: Vierailijoita tulossa ja koira ilmoittaa niistä haukkumalla. Omistaja komentaa koiraansa äänekkäästi ja kiirehtii ovelle ottamaan vieraat vastaan. Koiran kannalta ihminen on juuri yltynyt sen haukkuun ja mennyt katsastamaan oven tunkeilijoiden varalta.

Laukaiseva tekijä: vierailijat

Käytös: haukkuminen

Tilanne 2: Postinjakaja tuo postin. Koira haukkuu ilmoittaen tunkeilijasta. Postinjakaja jatkaa kulkuaan ja lähtee oven takaa pois. Koira on juuri saanut potentiaalisen uhan katoamaan haukkumisellaan.

Laukaiseva tekijä: postinjakaja

Käytös: haukkuminen

Tilanne 3: Koira haukkuu ulko-ovella, jotta pääsisi sisälle. Ihminen tietää, ettei haukkumisesta tule "palkita koiraa". Koira saattaa kuitenkin haukkua jopa 40 minuuttia, jolloin suurin osa ihmisistä jo naapurisovunkin vuoksi on päästänyt koiran sisälle ulkoa. Koiran kuitenkin mieltää, että haukkumalla, varsinkin haukkumalla kauan, pääsee ulkoa sisälle.

Tilanne 4: Koiralla on jokin vialla. Eroahdistus, kivut, dementia tai erilaiset fobiat voivat aiheuttaa haukkumista. Nämä seikat tulee ensin selvittää.

Tilanteet 1-3 ovat "normaaleita" tiloja, kun taas tilanteessa 4 on taustalla sellainen syy, joka täytyy ehdottomasti hoitaa ennen kuin koulutus voi onnistua.

Miten syyn voi saada selville?

1. Milloin ja missä koira haukkuu?
2. Mikä laukaisee haukkumiskäytöksen?
3. Edellisten perusteella, miksi koira haukkuu?

Ainon tultua meille, ensimmäisiä ongelmia oli haukkuminen ulkona. Pian sen jälkeen haukkuminen siirtyi myös sisätiloihin. Aino haukkui ulkona muille koirille, pelottaville ihmisille, lapsille pulkkamäessä, lumiukoille, oudon muotoisille roskiksille ja muulle vastaavalle. Laukaisevia tekijöitä oli ulkona monta. Ainon olomuoto oli kuitenkin pelokas, jolloin tilanne 4 oli eniten meidän ongelmaamme kuvaava tilanne.

Sisällä Aino, ja myös Nipsu haukkuivat naapureiden äänille, porraskäytävän äänille, ikkunasta näkyville ihmisille ja koirille ja jossain vaiheessa vain tuijottaessaan ikkunasta ulos. Laukaisevia tekijöitä oli siis useita.

Syyn selvittämisessä kannattaa käyttää apuna naapureita, videokameraa yms. Näin voi saada selville haukkumisen koiran ollessa yksin.

Miten haukkumisen saa loppumaan?

Markkinoilla on "pikahoito" haukkumiseen - sitruunapanta ja vastaavat vempeleet. Nämä ovat "oireenmukaista" hoitoa, eli eivät missään nimessä poista syytä taustalta. Tilanteessa 4 käyttämällä sitruunapantaa tai vastaavaa, saa koiran enemmän ahdistuneeksi.

Rankaisu koiran haukkuessa? Tätä ei kuitenkaan tapahdu joka kerta, vaan vain satunnaisesti. Koira mieltää, että välillä haukkuminen on ok, välillä siitä joutuu kärsimään fyysisen rankaisun. Stressi- ja ahdistustaso nousee jopa enemmän kuin sitruunapantaa käyttäessä. Stressaavinta eläimelle on se, kun rankaisu on satunnaista, eikä ihmisen käytös ole johdonmukaista.

Yhteistä kahdelle yllä esitetylle haukkumisen "lopetustavalle" on se, että tosiasiassa haukkumiskäytös ei näissä muutu. Koira ei tiedä, miten sen tulee käyttäytyä niissä tilanteissa ja silloin stressitaso nousee.

Itse sain monenlaisia neuvoja koirien haukkumisen lopettamiseen. Sitruunapantojen hankkimista suositeltiin, tähän en lähtenyt. Yritin muutaman päivän perinteisellä "keppi ja porkkana"- menetelmällä eli istuin ikkunan edessä ja hyvästä käytöksestä koirat saivat nakin palasen ja haukkumisesta suihkeen vesisuihkepullosta. 

Mihin tämä sitten kaatui? Ensinnäkin en pystynyt olemaan koko aikaa ikkunan edessä vahtimassa tyttöjä. Pian ne keksivät, että muuallakin voi haukkua. Jouduin vahtimaan niitä koko ajan, jolloin oma stressitasoni nousi. En myöskään pystynyt jatkamaan vesisuihkuttelua, kun näin, miten se koiriin vaikutti. Se sai ne pelkäämään, mutta se ei kuitenkaan vähentänyt ei-toivottua käytöstä. 

Oliko tässä kokeilussa mitään järkeä? Näin jälkikäteen ajateltuna ei, mutta silloin se oli paras keino, mitä siihen hätään keksin.

Paras haukkumisen lopettamiskeino on asian perinpohjainen selvittely ja hoito. Mikäli koirassa on tilanteeseen 4 viittaavaa, tarvitaan eläinlääkärin tai koirankouluttajan apua.

Normaalit tilanteet, eli 1-3, voidaan hoitaa joko omin neuvoin, tai koirankouluttajan avulla. Selvitetään laukaiseva tekijä. Vähennetään joko laukaisevaa tekijää tai yhdistetään koiralle siihen jokin muu käytös kuin haukkuminen.

Meillä pidetään verhot kiinni silloin, kun koirat ovat keskenään kotona. Ihmisten ollessa kotona verhot ovat auki. Koska Ainolla oli todellisia pelkotiloja kaikenlaisia asioita kohtaan, meidän täytyi käydä läpi pitkä koulutustie. Koulutuksen avulla päästiin siihen vaiheeseen, ettei Aino ollut enää pelokas. 

Sitten seurasi "normaali" haukkuminen - eli tilanteet 1-3. Näissä tilanteissa meillä toimitaan joka kerta samalla tavalla. Vieraiden ohjeeksi ulko-ovessa on tiedote, myös meillä molemmilla ihmisillä on samat toimintatavat haukkumistilanteissa. Ulko-oven tiedotteessa kerrotaan, että meidän ovi aukeaa vasta, kun koirat eivät enää hauku. Meillä koirille on myös opetettu haukkumiselle vaihtoehtoinen käytös, se on namien syönti maasta.

Haukkumiskäytöksen pois-kouluttamiseen on monta keinoa. Niihin päästään kuitenkin vasta silloin, kun haukkumisen laukaiseva tekijä ja motivaatio on selvitetty.

Alkuperäinen englanninkielinen teksti "Barking Mad! “How do I stop my dog from barking?”" löytyy painamalla tekstin otsikkoa.

Mukavaa viikkoa!

- Mirjami ja hiljaiset koirat, Aino ja Nipsu

Torstai on toivoa täynnä

Kävimme Ainon kanssa Mustissa ja Mirrissä ostoksilla tänään. Liikkeessä oli toinenkin koira, joka tietämättään toimi meidän treenien häiriökoirana. Koiraa kouluttaessa jokaisesta tilanteesta kannattaa ottaa hyöty ja saada useita onnistumisia. Silloin yksittäiset pienet ongelmatilanteet eivät haittaa.

Harjoittelu sujui näin, kun puoli vuotta sitten samassa tilanteessa se olisi mennyt näin. Ja tälle linjallehan ei kannata lähteä ollenkaan.

Aino sai uudet hienot valjaat.

Ainon rauhoittuminen kuviin on saatu aikaiseksi näillä keinoilla: metsälenkki vapaana juoksennellen (toistuen joka päivä), rauhoittava remmilenkki ennen ja jälkeen metsässä juoksentelun, aamiaisruoka piilotettu labyrinttiin ja kolmet lakanapiilot. Sekä tietysti naksutintreenit.

Aino esittelee lukijoille uuden virikevinkin, nimittäin lakanapiilon. Älä valitse parasta lakanaasi, sillä namien saalistamisen tohinassa saattaa tulla lakanaan reikä.

Tee näin:

1. Lakana lattialle, koira istumaan lakanan viereen
2. Heittele namit lakanalle, muista palkata haukkua paikallaolosta
3. Ensimmäisellä kerralla taita lakana vain puoliksi ja auta koiraa etsimisessä
4. Myöhemmillä kerroilla vaikeuta lakanapiiloa taittamalla ja kieputtamalla lakanaa enemmän
5. Palkkaa vielä kerran koira ja vapauta se etsimään ruokansa.

Iloista loppuviikkoa!

Naksutinkoulutuksen lyhyt oppimäärä

Nipsun ollessa pentu luin paljon koirakirjoja aiheesta naksutinkoulutus. Se osataan selittää joko helposti tai vaikeasti. Haluan esittää oman versioni naksutinkoulutuksen selittämisestä, mallinna tietysti Aino.

Naksutinkoulutukseen tarvitset seuraavat välineet:

• pieniä nameja: itse aloitin juuston ja nakin palasilla
• namipussi, jolloin oma tasku ei likastu ja namit saa nopeasti koiran suuhun
• naksutin tai tietty sana: meillä käytetään sekä naksutinta, että "jes"-sanaa

Naksutinkoulutus kannattaa aloittaa sisällä. Allaolevissa kuvissa esitettävät temput on meillä harjoiteltu ensiksi sisätiloissa.

Koira ei aluksi tiedä, mitä naksuääni tarkoittaa. Sen opettaminen koiralle on kuitenkin helppoa. Ota esille välineet ja voit aloittaa: naks+nami. Toista tätä viiden sarja ja pidä tauko. Kaikessa koulutuksessa muista lyhyet treenisarjat ja niiden jälkeen pidä tauko.

Hihnakäytöksen opetukseen voi ottaa mukaan naksuttimen.

Matka ei etene, mikäli hihna on kireänä. Omistaja pysyy passiivisena.

Hihna löystyy: naks!

Nami + koira on mielestään suorittanut hienon tempun! Matka jatkuu kehujen kera, kun hihna on löysänä.

Istumisen opettamiseen on monta keinoa. Me tehtiin asia näin: nami käteen ja käsi nyrkkiin rinnan päälle. Aino katseli hetken, mutta sitten istahti eteeni. Samaan aikaan istumisen kanssa: naks + nami koiran suuhun nyrkistetystä kädestä.

Koiralta ei voi vaatia sellaista, mitä sille ei ole opetettu. Aloita opetus kotona ja siirry rauhallisesti askel kerrallaan vaikeampaan ympäristöön.

Maahanmeno harjoiteltiin Ainon kanssa istumisen kautta ja Nipsun kanssa suoraan seisomisesta. Ainon kanssa meillä ei ole tottelevaisuuskoesuunnitelmia, joissa vaaditaan maahanmeno suoraan seisomisesta.

Nami nyrkissä ja houkuttelu istumisesta maahan: naks + nami. 

Kannattaa antaa nami koiralle maasta päin eikä ylhäältä päin, jolloin koiralle kannattavampi asento on juurikin maata maassa, eikä ponnistella ylöspäin.

Kun opetat koiran seuraamaan namikättä eli "vedät" koiraa namikäden perässä, huomioi sopiva vauhti: liian nopeassa vauhdissa koira putoaa kyydistä. Vaihtele aikaa, minkä verran seurautat koiraa käden perässä ja milloin palkkaat. Näin homma pysyy kiinnostavana!

Monien temppujen opettaminen mahdollistuu, mikäli koira on opetettu seuraamaan namikättä. Tässä opetan Ainoa pujottelemaan jalkojeni välistä.

Treeni-intoa lukijoille!

- Mirjami ja koirat

Leikkivä koira

Ainon aika "ongelmakoirana" on ohi. Kuuden kuukauden työ Jenny Frantsin kanssa on saanut aikaan sen, että minulla on toimiva koira ja toimivampi koira. Yllättävää kyllä, Nipsu on se toimiva koira ja Aino on se toimivampi koira.

Käytännössä yleisesti ottaen Aino on rennompi, haistelee rauhallisesti ulkona ja leikkii enemmän. Lenkillä Aino toimii kuten 1-vuotias labradorinnoutaja toimii - innokkaasti ja leikkisästi. Ei enää remmirähjäämistä.

Miten koulutuksemme sisällön voisi summata? Pääosin siten, että henkinen ja fyysinen aktiivisuus tasapainoon. Lisäksi monta monta tuntia treeniä sen oman ongelmakohdan kanssa.

Alla muutamia virikevinkkejä.

Aino etsii nameja pitkästä ruohikosta.

Rikkinäisen pehmolelun sisään piilotetut namit - helppoa ja halpaa.

Syksyn lehtien alle piilotetut namit.

Tuloksena iloinen, onnellinen ja väsynyt koira.

Mukavaa viikonloppua!