torstai 28. kesäkuuta 2012

Nipsun tohinoita

Hieman on kulunut aikaa sitten viime blogipäivityksen! Syy siihen on se, että aloitin viime viikolla kesätyöt ja olinkin heti kuusi päivää putkeen töissä. Töiden lisäksi päivääni mahtui vain touhuilu Nipsun kanssa. Arkirytmini sekoitti myös viikonlopun mahatauti, jolloin Nipsun hoitovastuu oli täysin Kallella. Nyt näyttää taas paremmalta ja blogin päivityksellekin on aikaa näin ennen iltavuoroa.

Viime viikon maanantaina aloitimme ihan pentukurssin Herwoodin Hauvoissa. Kurssilla oli minun ja Nipsun lisäksi kolme muuta pentua. Yksi niistä oli 13-viikkoinen ja loput sitten vähän nuorempia. Nipsu oli aivan loisto-oppilas ja minä sain olla onnesta soikeana, kun omistan niin hienosti tottelevan koiran! Treenasimme katsekontaktia, istumista ja luoksetuloa. Lisäksi minä sain vinkkejä sivulle-käskyn harjoittelemiseen, kun se oli meillä kotiläksynä Pirkkalan koirakoulusta.

Kuten sanoin, niin viime viikkoni oli melko työntäyteinen ja siksi olinkin järjestänyt Nipsulle paljon ohjelmaa vapaa-ajallani. Tiistaina meillä kävi uusi koirakaveri Urpo. Urpo on Nipsua nuorempi pentu, painoa löytyy reilu 3 kiloa. Urpo on Schipperke- rotuinen laivakoira. Leikit olivat kuitenkin todella tasaväkisiä, välillä Urpo komensi Nipsun ihan maan matoseksi ja toisinaan Nipsu käytti taktiikkaansa ja ahdisti Urpon sohvan viereen sekä istahti päälle.


Keskiviikkona meillä taisikin olla sitten lepopäivä. :-) Torstaina oli tarkoituksena mennä Pirkkalan koirakouluun, mutta Nipsun siskolla Lumolla oli molemmissa silmissään silmätulehdus. Menemme aina Hannan ja Lumon kanssa heidän autollaan, joten sitten jäi meiltäkin kerta välistä. Kalle lähti torstaina Juhannuksen viettoon Hämeenkyröön ja seuraavina päivinä olikin Nipsulla uusi kokemus edessä - 8 tuntia yksin. Perjantaiaamuna herätin Nipsun jo hyvin aikaisin ja lähdimme pienelle metsäretkelle. Ennen töihinlähtöäni olin tehnyt Nipsulle varsinaisen koiran elämyspuiston meidän lattialle. Lattialta löytyi noin puolen metrin välein aina jokin lelu tai puruluu. Lisäksi olin tehnyt monta herkkupiiloa, eli piilottanut puhtaaseen maitotölkkiin tai muuhun pahvipakettiin puruluun tai ankanfileen. Myös vessa- ja talouspaperirullapiilot ovat meillä hyvin suosittuja! Näiden lisäksi olin jo edellisenä iltana survonut Nipsun aamuruuan erilaisiin siansorkkiin sekä pahvipaketteihin ja laittanut pakkaseen. Näitäkin Nipsu tykkää syödä ja kyllä siinä aikaa kuluu! Yleensä Nipsulla on noin 3 pehmolelua kerrallaan lattialla, mutta nyt oli kaikki (yli kymmenen) lelua leikkikaverina lattialla! Lisäksi annoin Nipsulle oman vanhan uninalleni, joka on melkein Nipsun kokoinen, ja sen kanssa onkin valtavan kiva painia. Töissä päätin, etten ole ollenkaan huolestunut Nipsusta - eihän se tiedä ajatuksiani, eikä viihdy kotona yhtään sen paremmin, olen minä sitten huolissani tai en. 8 tunnin työpäivän jälkeen poljin sitten pika pikaa kotiin. Kotoa löysin juuri heränneen koiran, yhden kakkaläjän ja pissalammikon lattialta. Nipsun ensimmäinen yksinolopäivä sujui siis aivan loistavasti! Perjantaina eli Juhannusaattona meille tulikin heti kolmen jälkeen kylään Pontus-serkku Tiinan kanssa. Lähdimme heti koirien kanssa metsään ja järven rannalle. Siellä ne saivat juoksennella! Pontus on sen verran arka kultainennoutaja, että meillä oli hieman vaikeuksia saada se kerrostalon toiseen kerrokseen, mutta vielä enemmän oli vaikeuksia saada se alas! Onneksi meillä sisällä Pontus katsoi Nipsusta mallia ja oli rauhallinen. Rauhallisuuteen vaikutti varmasti myös se, että annoin Pontukselle 7-vuotissynttärilahjaksi naudan luun, jonka Popo söikin melkein kokonaan.

Lauantaina Nipsu oli toisen kerran yksin minun työpäiväni ajan. Samat järjestelyt olin tehnyt tälläkin kertaa ja jätin myös sanomalehtiä lattialle, vaikka yleensä ne pissat tulee mihin sattuu, jos niitä sisälle tulee. Isäni oli minua vastassa alakerrassa, sillä olimme sopineet, että hän hakee minut ja Nipsun Juhannuspäivänä myöhäisjuhannuksen viettoon heidän luokseen. Kotoa löysimme sitten Nipsun pissalammikon ja kakkakasan kanssa. Nipsun mielestä sanomalehtien repiminen oli ollut hauskempaa kuin tekemäni herkkupiilot. Eihän se mitään haitannut - pääasia on, että koira viihtyy. :-) Päästessäni keittiöön huomasin, että Nipsu oli jollain ihme konstilla saanut oman vesikuppinsa rikki! Siis sellaisen miltei kilon painavan keraamisen kupin! Pelästyinkin, että onko Nipsu saanut suuhunsa ja mahaansa sirpaleita, mutta eipä Nipsu mitään oireita mistään ilmentänyt. Nipsu oli kuitenkin aivan poikki koko illan, joten kova meno on täytynyt olla! :-D Tapasimme vanhempieni luona siskoni lapset, jotka olivat olleet hoidossa mummulassa kaksi yötä. Lapset pelkäsivät vähän Nipsua, vaikka estinkin kaikki hyppelyt heidän päälleen.

Sunnuntaiaamupäivällä olimme koko porukka (minä, Nipsu ja vanhempani) pitkällä kävelylenkillä ihanassa kangasmetsässä. Nipsu sai siellä juoksennella, maistella mustikan varpuja, kaivaa kuoppia ja haistella juurakoita. Sunnuntaina myöhemmin tulimme takaisin kotiin. Yöllä alkoikin minun mahatautini ja Kallen hoitovastuu Nipsusta. Kalle ei ole juurikaan uskaltanut päästää Nipsua vapaaksi metsässä, kun taas minä vapautan Nipsun meidän lähimetsässäkin heti, kun tietä ei enää näy. Nyt Kalle oli kuitenkin Nipsun kanssa pitkillä metsälenkeillä niin, että Nipsu oli vapaana. Hyvin oli sujunut! Maanantainahan piti olla meidän pentukurssimme täällä Hervannassa, mutta jouduin perumaan tulomme.

Eilen ostin Nipsulle kaksi uutta aktivointilelua ensi viikkoa varten, kun joutuu olemaan yksin 8 tunnin iltavuoroni ajan (Kalle on Lapissa vaeltamassa). Annoin Nipsulle kokeiltavaksi jo toisen ja tyttö suuttui kovasti, kun ei saanut ruokaa sieltä pois. Alkoi itkeä ihan hirveästi! Odottelin hetken ja menin sitten vähän avittamaan, kun oli rauhoittunut. :-) Eilen illalla meillä oli taas koirakoulu Pirkkalassa. Heti sinne päästyämme Nipsu jotenkin pääsi karkaamaan autosta, kun Hannan ovi oli auki. Onneksi lähti juoksemaan poispäin autotiestä ja kääntyi heti luokseni, kun huikkasin. Koirakoulussa oli siis muiden koirien lisäksi Nipsun sisko Lumo ja veli Temppu. Temppu onkin oikea taituri jo! Tottelee Anniina-omistaajansa hienosti! Meillä oli taas alkupuolella vähän ongelmaa, kun Nipsun mielestä on tyhmää, että hänet tuodaan samaan paikkaan, missä on sisko ja veli, ja sitten niiden kanssa ei saa leikkiä! Puolivälissä siirryimme ohjaajan neuvosta ihan reilusti kauemmas ja siellä sujuikin paremmin. Olin niin iloinen, kun Nipsu pystyi monesta häiriöstä huolimatta seuraamaan käskystä. Lisäksi harjoittelimme seuraa-käskystä pysähtymistä istumaan ja seisomaan. Näitä ei olla vielä kovin treenattu, mutta ihan hyvin nekin alkoivat sujumaan. Olimme Nipsun kanssa siellä kauempana, joten en kuullut kaikkea, mitä ohjaaja sanoi, vaan katsoin mitä muut tekee ja teimme perässä. Kyllähän ohjaaja kävi luonamme, mutta Nipsu häiriintyi siitä vähäsen. Treenin jälkeen Nipsu oli aivan väsyksissä ja suuntasimmekin suoraan autolle ja kotiin nukkumaan kiireesti. Mikäli blogia lukee joku tokoilija, niin voisitko kertoa minulle, saako siis seuraa-käskyn jälkeen sanoa, että sivulle tai seiso? Pitääkö koiran tajuta, että tällä kertaa pysähdyksissä istutaan ja tällä kertaa seistään? Mistä sellainen pitäisi tajuta? Olen ymmärtänyt, että tokossa kaksoiskäskyt on kielletty (esim. ei sanota ensin istu ja sitten paikka, vaan istu-käsky sisältää myös paikoituksen), mutta sallitaanko ne tässä tilanteessa? Osaisiko joku suositella hyvää tottelevaisuuskoulutus-kirjaa, josta nämä kysymykset selviäisi? :-)

Ilouutisena voin vielä kertoa, että Nipsu on melkein sisäsiisti! Viime viikko oli aivan hirveä, sillä Nipsu pissasi joka ikisen maton tai oman peittonsa päälle! Mikä vain kelpasi. Meillä oli ihan kamala pissanhaju koko ajan ja pesukone pyöri lakkaamatta. Nipsu onkin jo miltei kuukauden ollut öisin pissaamatta lattialle, mutta päivisin pissoja on tullut useasti. Nipsu onkin nyt tajunnut ulospissaamisen riemut - pissasta saa silloin suuret kehut ja naminkin vielä. Tietysti vahinkoja varmaan vielä sattuu, mutta nyt pissatilanne näyttää ihan positiiviselta. Enää meidän ei tarvitse joka kerta kiidättää Nipsua sylissä pihalle pissalle, vaan Nipsu voi kävellä rappuset alas ja pystyy silti pidättämään koko matkan. Eilen Nipsu pyysi varmaan ensimmäistä kertaa päästä pihalle. Tuli unen jälkeen istumaan eteeni ja tajusin, että nyt onkin pissahätä! Ihanaa, jos jo jonkin ajan kuluttua melkein kaikki pissat tulevat ulos eikä koko ajan tarvitse havainnoida Nipsun liikkeitä - näyttääkö etsivän pissapaikkaa, vai etsiikö vain lepopaikkaa.

Nyt meillä ei olekaan koiratreffejä ennenkuin ensi viikolla. Suunnitelmissamme on lähteä Poriin mökille sunnuntaina - Nipsu ei ole vielä ikinä päässyt sinne meren rannalle. Pitääpä ottaa kamera mukaan, niin voin laittaa tänne kesäisiä mökkikuvia! :-)

- Mirjami

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti