Turun KV 19.1.2013

Arvostelun suomennos lisätty tekstiin!

Vietimme tänään ihanan ja aurinkoisen talvilauantaipäivän Turun koiranäyttelyssä. Auringosta pääsimme nauttimaan vain autosta katseltuna, harmi kyllä. Nipsu osallistui kansainväliseen koiranäyttelyyn luokassa juniorinartut. Tässäpä kuvakollaasia näyttelystä.

Odottelua kehän ulkopuolella...

Nipsu yksilöarvostelussa, tuomarina Ewa Nielsen Ruotsista.

Laatuarvostelussa saimme EH:n eli erittäin hyvän (sininen nauhan), mutta kilpailuluokassa emme enää sijoittuneet. Vastuksena oli nättejä tyttöjä - onnittelut sijoittuneille! :-) Lumo- sisko sai myös sinisen nauhan, eikä Lumokaan päässyt sijoille. Tässäpä arvostelu: "Feminin tik med bra benlängd. Fem. huvud som behöver fyllas ut i nospartiet. Knappt vinklad. Bra kropp. Ej i päls. Kunde vara djupare i sin täng/färg. Rör sig med bra steg från sidan men ef fram." Kyselen vielä vähän ruotsia paremmin tuntevalta ystävältäni suomennosta ja kopioin sitten suomennoksen tännekin. :-)

Arvostelu suomennettuna: "Feminiininen narttu, hyvänpituiset jalat. Feminiininen pää, jonka kuono-osan pitää vielä täyttyä. Niukasti kulmautunut. Hyvä runko. Ej ? turkissa. Voisi olla väriltään syvempi. Liikkuu hyvin askelin sivulta, mutta ef ? eteen." Kiitos suomentajalle! :-)

Nipsulla on muuten parhaillaan ihana/kamala murrosikä. Treenit sujuvat tosi hyvin ja älyllinen kehitys on nopeaa. Arkikäytös on kuitenkin vähän hukassa välillä. Nipsu saattaa komentaa käytävässä kulkevia ihmisiä haukkumalla. Vain jotkut äänet laukaisevat haukkumisen eikä samanlainen ääni välttämättä aiheuta haukkua kuuluessaan seuraavan kerran - outo juttu. Käytävähaukku on jo laantunut, mutta taas tänään tuli parit haukut. Tämän viikon tiistaina oli pahin päivä, kun Nipsu haukkui muutaman tunnin ajan miltei jokaiselle äänelle! Ratkaisimme kuitenkin sen ongelman viemällä Nipsua enemmän lenkille. Nipsu on ollut nyt joululomallaan vähän tavanomaista väsyneempi ja olemme tehneet aika lyhyitä lenkkejä. Nyt kuitenkin lenkit ovat entisellään eikä haukkuja ole ilmennyt. Olemme olleet huomioimatta Nipsua haukkuessaan ja sillä on päässyt aika pitkälle. Katsotaan, miten tämä haukkuminen tästä edistyy.

- Mirjami

Uuden vuoden treeni-innostus

Kylläpä teki hyvää tämä jouluinen lepotauko sekä Nipsulle että minulle! Treeneissä on ihan uutta puhtia ja Nipsun häntä vispaa sellaista vauhtia, että hauskaa on! Perjantai-iltana meillä oli tavanomaisesti toko-treenit. Nipsu oli täysillä mukana muutamien viikkojen tauon jälkeen. Muistuttelin Nipsun mieleen seuraamista ja liikkeestä seisomista ja maahanmenoa. Kokeilimme myös estettä hieman vaikeammalla kaavalla. Hyppyeste sujui parin kokeilukerran jälkeen hyvin. Nipsulla oli naurava ilme, kun odotti namia hypyn toisella puolella. Yhden kerran jopa hyppäsi ja asetti sitten etutassunsa hyppyesteelle! Siinä sitten naureskeli, kunnes komensin alas. Treenit sujuivat siis hyvin ja pääasia on, että koiralla on hauskaa ja teemme yhteistyötä. :-)

Eilen kävimme kasvattajien Hannan ja Jarnon sekä koiriensa Taikan ja Lumon kanssa koirapuistossa ja tapasimme siellä myös naapurirappumme kaksi kultaistanoutajaa: Elmon ja Oivan. Viisi koiraa pitivät hauskaa temmeltäessään lumessa ja juostessaan kilpaa. Nipsu olikin väsynyt ulkoilun jälkeen. Illalla jaksoi kuitenkin tehdä vielä suhteellisen pitkän iltalenkin, mikä oli erittäin positiivista!

Tänään olimme sisarusagilityssa, jossa siis treenailee Nipsun lisäksi Lumo-sisko ja Temppu-veli. Nipsu oli tietysti innoissaan päästessään agility-hallille joulutauon jälkeen. Voi sitä itkun määrää ja volyymiä, kun Lumo saapui paikalle! Alkutreenit menivätkin rauhoittumiseen, kun Nipsu meinasi koko ajan karata Lumon luokse. Pienen rauhoittumishetken jälkeen treenit alkoivat jo vähän parantua, mutten vieläkään uskaltanut ottaa Nipsua hihnasta irti. Koirat ovat kentällä yleensä vapaina ja omistajansa hallinnassa. Noin puolen välin jälkeen Lumo, Hanna ja Jarno suuntasivat kohti kotia ja tästähän Nipsu ei pitänyt lainkaan. Olin juuri komentanut Nipsun perusasentoon sivulleni, kun Lumon porukka käveli kohti ulko-ovea. Nipsu ulisi muutaman kerran erittäin lujaan ääneen ja pinkaisi sitten sellaiseen menoon, etten ole ennen nähnyt. Neiti juoksi kohti ulko-ovea ja hyppäsi reilun metrin korkean aidan yli Lumon luokse! Se yli metrin korkeakaan aita ei tosiaan kauaa pidätellyt; vähän meinasi jäädä Nipsulla takajalat kiinni, mutta kyllä siitä yli kammettiin. :-D Kyllä meinasi naurattaa! Tämän sattumuksen jälkeen Nipsu rauhoittui suunnattomasti ja treenit sujuivat kuin unelma. Teimme pidempää rataa ja harjoittelimme myös keppejä ilman verkkoja. Nipsu juoksi radan läpi niin lujaa, että itse jouduin totisesti käyttämään kaiken fyysisen kuntoni pysyäkseni perässä. Mokia tuli heti aluksi, mutta ne johtuivat vain minusta. Milloin olin väärässä paikassa, milloin muunmuassa putki-esteen suun edessä ja milloin huusin väärän käskysanan (hyppy- esteen ylitys onnistuu näemmä pussi-komennollakin). Keppejä Nipsu ensin hieman ihmetteli, mutta tajusi parin kerran jälkeen kuunnella neuvojani ja edetä hitaasti. Kepit sujuivatkin hienosti tasoomme nähden.

Treenaamisesta ollaan siis jälleen innostuttu ja hyvä niin! Koulun vastapainona on hyvä olla jotain aivan erilaista. Olen jo katsellut meidän ensimmäistä toko-koetta muutamien kuukausien päähän... Lisäksi agilityä olisi hauska harrastaa ihan kunnolla - josko vaikka Tamskiin pääsisi sitäkin harjoittelemaan. Tällä hetkellä meidän kalenteri on juuri sopivan täynnä ja lisäagilityt tulevat kyseeseen vasta kevään lopulla tai kesällä.

Kuvia ei ole hetkeen otettu, mutta eiköhän ensi päivityskin taas ole kuvallinen. Menemme lauantaina Turun koiranäyttelyyn ja siellä tulee varmasti otettua kuvia.

- Mirjami

Joulun riemua!

Vietimme joulua maalla, missä Nipsu sai kirmata lumihangessa koirakaverinsa Murrin kanssa. Joulun vietto oli oikein rentouttavaa ja Nipsu nautti suuresti varsinkin joululahjojensa avaamisesta (silppua tuli papereista) sekä kinkun syömisestä. Saimme mukaan tänne kaupunkiinkin kinkun paloja, joita Nipsu saa nappuloidensa sekaan. Joulun tunnelmaa häiritsi hieman Nipsun kova ripuli - tuli varmaankin rasvaisista luista ja kinkun rasvasta. Onnesta se ei kestänyt paria päivää pidempään ja talttui kyllä apteekista saatavilla ripulilääkkeillä. Nipsukin osasi jo pyytää nätisti ulospääsyä (juoksi ovelle ja juoksi sen jälkeen ympäri asuntoa), joten sisälle ei tullut kuin yksi kakkavahinko. Tämäkin tuli sen takia, että olimme pari tuntia shoppailemassa ja hätä oli tullut sen aikana.

Nyt vietämme mukavaa lomailua ja odottelemme Uutta Vuotta.

- Mirjami