Tässäpä piristystä päivään kuvien muodossa!
Verijälkien haistelut sujuivat mainiosti molemmilta koirilta eilen. Nipsun jälki oli noin puoli kilometriä pitkä, aluksi hankalaa maastoa, mutta loppua kohden helpompaa ja tasaista. Kaadon löytyessä Nipsu tarkisti vielä joka puolelta, ettei jälki vain jatku. Tarkistuksen jälkeen palkinto-jauheliha maistui hyvin.
Ainon jälki oli parikymmentä metriä pitkä. Muutaman kerran katsoi minuun kysyvästi, mutta tajusi homman nopeasti. Loppumetrit mentiin yhdessä, kun haju ei ihan löytynyt. Lopussa sijaitseva verinen pesusieni oli jännä juttu! Aino oli varuillaan, kuin ajatellen, että jostain saattaa pöllähtää haavoittunut riistaeläin. Jauheliha maistui Ainollekin palkintona hyvin. Aino oli niin ylpeä itsestään jäljestyksen jälkeen, että oikein juoksi innoissaan autolle häntä heiluen ja suupielet miltei korviin ulottuen.
Automatka kotiin sujui molempien koirien "hymyillessä" takakontissa.
Ainolla on monta rakasta pehmolelua. Välillä Aino saattaa unohtaa omat pehmolelut ja ottaa kengän suuhunsa ja kanniskella sitä. Tästä kehutaan tietenkin, noutaja kun on kyseessä. Muutaman kanniskeluhetken jälkeen tämä kenkä-kuljetus muuttuu kuitenkin kenkä-piraijoinniksi, ellemme saa kenkää turvaan. Aino on varsin pätevä piraija, kun sille päälle sattuu. Todisteena tästä ovat minun vaelluskenkäni, jotka Aino on uudistanut varsin uuteen muotiin.
Nipsulla on selkeästi mallin elkeitä, kun katsekontakti kameraan ei katkea edes siskon pää suussa.
Suloiset vahtikoiramme houkuttelivat eilen pikkuväkeä ihastelemaan ja silittelemään koiruuksia. Nipsukin innostui jopa niin paljon, että juoksi pari kierrosta pikkuisten ympäri.
Iloista viikonloppua!
- Mirjami ja koirat
