maanantai 22. syyskuuta 2014

Tarina tennispallosta


Kuulostaa tylsältä, mutta onkin kaikkea muuta, kun se kerrotaan kuvien muodossa.



Kaikki lähti siitä, kun tytöt makoilivat olohuoneen lattialla.



Aino loikkasi ylös saman tien, kun minä otin esiin kameran. Tämä tietysti kiinnitti Nipsun huomion.



Nipsu haukotteli makeasti ja ihmetteli, kun Aino jolkotteli makuuhuoneeseen.



Hetkessä Aino hiippailikin takaisin, tennispallo suussaan.



Nipsu vilkaisi junnua, mutta eihän aikuiset koirat voi kiinnostua tuommoisten alle 1 vuotiaiden (Ainolla on loppuviikosta 1-vuotissynttäripäivä) hölmöt leikit.



Kova oli kuitenkin junnulla yritys. 



Nipsun ilme kertoo ärsytyksen määrän.



Välillä taisi pallo tipahtaakin Ainon suusta, mutta äkkiä se noukittiin takaisin.



Aino leikitti ja leikitti palloa. Välillä kauempana Nipsusta, hiipien vähän väliä lähemmäksi Nipsua.




Nipsu käyttää koko repertuaarin sijaiskäytöksiään - nyt ei saa ärsyyntyä ja taantua junnutasolle!



Ei, vaikka kuinka toinen astuu toiselle tassulle ja toisen tassun päällä pompottelee tennispalloa.



Ei, vaikka toinen meinaa työntää tennispallon korvaan. 



Mutta sitten meni Nipsulla hermo. 



Nopeasti nousi, teki muutaman tarkkaan valitun liikkeen, ja...


... pallo oli Nipsulla.



Aino kuitenkin oli sitkeä. 



Vaikka meni pallon haku painiksi, päätyi se kuitenkin takaisin Ainon suuhun.



"Hehheh!", sanoi Aino!


Nipsu haki hirvi-pehmolelun, riepotti sitä muutamaan kertaan ja lysähti sen päälle makaamaan.

"En minä sitä tyhmää palloa olisi halunnutkaan."


Iloista viikkoa!
- Mirjami ja koirat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti